Tämä artikkeli käsittelee Jackie Gleason:tä laajasta ja yksityiskohtaisesta lähestymistavasta, jonka tarkoituksena on tarjota lukijalle täydellinen ja syvällinen näkemys tästä aiheesta. Sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään tutkitaan sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Erilaisia näkökulmia, asiantuntijalausuntoja ja asiaankuuluvaa dataa analysoidaan, jotta lukija ymmärtää kokonaisvaltaisesti Jackie Gleason:n. Lisäksi esitellään tapaustutkimuksia ja konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat Jackie Gleason:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan tietoon perustuvan ja rikastuttavan näkökulman Jackie Gleason:een, joka kutsuu pohdiskelemaan ja keskusteluun.
John ”Jackie” Herbert Gleason[1] (26. tammikuuta 1916 New York, New York – 24. kesäkuuta 1987 Fort Lauderdale, Florida) oli yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko.[2]
Gleason syntyi New Yorkin Brooklynin kaupunginosassa irlantilaistaustaisille katolilaisille vanhemmille.[3][2] Hänen isänsä jätti perheen hänen ollessaan kahdeksanvuotias.[3] Hän keskeytti opiskelunsa jo varhain ja elätti itsensä muun muassa biljardinpelaajana ja nyrkkeilijänä, kunnes hän päätyi lavakoomikoksi taiteilijanimellä "Jumpin' Jack" Gleason.[2] Tämän jälkeen Gleason oli jonkin aikaa Warner Brothersin sopimusnäyttelijänä ilman mainittavaa menestystä, joten hän päätyi takaisin koomikon uralle.[2]
Vuonna 1949 Gleason sai pääroolin televisiosarjassa The Life of Riley.[2] Sarja päättyi jo seuraavana vuonna, tosin se alkoi uudestaan seitsemän vuotta myöhemmin pääosassaan William Bendix.[2] 1950 Gleason korvasi Jerry Lesterin DuMont Television Networkin esittämän Cavalcade of Starsin isäntänä.[2] Sarjasta tuli DuMontin suosituin ohjelma ja se toimi ponnahduslautana Gleasonin myöhemmälle uralle.[2]
CBS:n William S. Paley tarjosi Gleasonille sopimusta, jolla hänen palkansa viisinkertaistettiin siihen verrattuna mitä Dumont oli hänelle maksanut.[2] Gleason suostui ja The Jackie Gleason Show aloitti CBS:llä 1952 ja teki hänestä valtakunnallisen tähden.[2] Gleason halusi kuitenkin menestystä myös television ulkopuolella, ja koska Gleason halusi myös säilyttää televisio-ohjelmansa, niin aikaisemmin tunnin kestoinen The Jackie Gleason Show muotoiltiin uudestaan kaudeksi 1955–1957.[2] Uudessa formaatissa ohjelman ensimmäisen puolen tunnin aikana esitettiin Gleasonin aikaisempiin sketseihin pohjautuva tilannekomediasarja The Honeymooners, ja ohjelman loppuajan esiintyivät Jimmy ja Tommy Dorsey.[2] Honeymoonersia tehtiin kaikkiaan 39 jaksoa, joita esitetään vielä nykyäänkin uusintoina yhdysvaltalaisilla televisiokanavilla.[2] Gleasonilla oli eri ohjelmillaan paikka parhaaseen katseluaikaan lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1970 saakka.[2]
1950- ja 1960-luvuilla, jolloin Gleasonin suosio oli korkeimmillaan, hän esiintyi yhdeksässä elokuvassa, joista hän sai Oscar-ehdokkuuden roolistaan Minnesota Fatsina elokuvassa Suurkaupungin hait.[1] Tony-palkinnon hän sai Uncle Sidin -roolista Broadway-näytelmässä Take Me Along.[1] Lisäksi hän levytti kaikkiaan 43 albumia.[1]
Gleasonin myöhemmistä elokuvista tunnetuimpiin kuuluvat kolme Konna ja Koukku -elokuvaa, joissa hän esitti seriffi Buford T. Justicea vuosien 1977 ja 1983 välisenä aikana.[1]
Gleasonilla on kaksi tähteä Hollywood Walk of Famella.[4]
Gleason tapasi opiskeluaikanaan Genevieve Halfordin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1936.[1] Avioliitosta syntyi kaksi lasta ja se päättyi eroon 1969.[1] Gleasonin toinen aviopuoliso oli Beverly McKittrick, jonka kanssa hän avioitui 1970. Liitto kesti vuoteen 1974. Kolmannen avioliittonsa Gleason solmi Marilyn Taylorin kanssa 1975.[1]
Gleasonille tehtiin 1978 nelinkertainen sydämen ohitusleikkaus.[1] Vuonna 1986 hänellä diagnostisoitiin diabetes ja laskimotulehdus.[1] Gleason kuoli paksusuolen syöpään kotonaan 24. kesäkuuta 1987.[1]