Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Jacques Lemaire:n kiehtovaan maailmaan. Olitpa aiheen asiantuntija tai etsit tietoa ensimmäistä kertaa, tämän artikkelin tarkoituksena on antaa sinulle laaja yleiskatsaus Jacques Lemaire:stä. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja katsomme sen tulevaisuutta. Riippumatta siitä, millainen tietosi Jacques Lemaire:stä on, toivomme, että tämä artikkeli on mielenkiintoista ja rikastuttavaa luettavaa kaikille lukijoillemme.
Jacques Gerard Lemaire (s. 7. syyskuuta 1945 LaSalle, Quebec) on kanadalainen jääkiekkovalmentaja ja entinen ammattilaispelaaja. Hän pelasi urallaan 998 NHL-ottelua Montreal Canadiensissa. Hän on voittanut urallaan Stanley Cupin yhdeksän kertaa (kahdeksan pelaajana ja kerran valmentajana). NHL:n arvokkaimmalle valmentajalle myönnettävän Jack Adams Awardin Lemaire on voittanut kahdesti.
Stanley Cup | ||
---|---|---|
![]() |
Montréal Canadiens | 1968 |
![]() |
Montréal Canadiens | 1969 |
![]() |
Montréal Canadiens | 1971 |
![]() |
Montréal Canadiens | 1973 |
![]() |
Montréal Canadiens | 1976 |
![]() |
Montréal Canadiens | 1977 |
![]() |
Montréal Canadiens | 1978 |
![]() |
Montréal Canadiens | 1979 |
Montreal Canadiensin juniorijoukkueessa vietettyjen vuosien jälkeen Lemairen ammattilaisura käynnistyi kaudella 1966–1967 CPHL-liigan Houston Apollosissa, josta hän siirtyi seuraavaksi kaudeksi Canadiensin edustusjoukkueeseen NHL:ään. Canadiensissa Lemaire pelasi keskushyökkääjänä kaikkiaan 12 kautta ja 998 ottelua, joissa hän teki 427 maalia ja antoi 547 maaliin johtanutta syöttöä, yhteensä 974 tehopistettä. Jäähyminuutteja Lemairelle kertyi NHL-uralla 280.[1]
Vuonna 1979 Lemaire siirtyi Sveitsin B-liigan HC Sierren joukkueeseen pelaajavalmentajaksi.
Pelaajana Lemairea luonnehdittiin vahvaksi luistelijaksi ja erinomaiseksi taklaajaksi, ja hän oli tunnettu kovasta lyöntilaukauksestaan.[2]
Kahden Sveitsin-vuoden jälkeen Lemaire palasi Kanadaan valmentamaan quebeciläistä juniorijoukkuetta Longueuil Chevaliersia. Seuraavalle kaudelle hänet nimitettiin Montreal Canadiensin apulaisvalmentajaksi, jolta paikalta hän nousi kesken kauden päävalmentajaksi erotetun Bob Berryn tilalle. Lemairen johdolla Canadiens eteni konferenssifinaaliin, ja Lemairelle myönnettiin kauden päätteeksi ensimmäistä kertaa Jack Adams Award.
Lemaire valmensi Canadiensia vielä seuraavan kauden, mutta siirtyi vuonna 1985 seuran johtotehtäviin.
Kaudelle 1993–1994 Lemaire palasi vaihtoaitioon New Jersey Devilsin päävalmentajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi viiden kauden ajan ja voitti Stanley Cupin vuonna 1995.
Vuonna 2000 Lemaire nimitettiin uuden NHL-joukkueen Minnesota Wildin ensimmäiseksi päävalmentajaksi. Minnesotassa hän voitti toisen Jack Adams Awardinsa, vuonna 2003. Vuonna 2006 Lemaire ja Wild solmivat monivuotisen jatkosopimuksen, jonka kestoa ei kuitenkaan kerrottu julkisuuteen[3].
Lemaire kuitenkin irtisanoutui valmentajan tehtävistään kauden 2008–2009 päätteeksi.[4] Kaudella 2009–2010 Lemaire toimi New Jersey Devilsin päävalmentajana.[5][6] New Jersey tippui keväällä 2010 ensimmäisellä kierroksella pudotuspeleistä, ja Lemaire ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Hän palasi kuitenkin Devilsin valmentajaksi joulukuussa 2010 kesken kauden 2010–2011, kun John MacLean sai potkut.[7]
Lemairella ja hänen vaimollaan Mychelellä on kolme lasta, pojat Patrice ja Danyk ja tytär Magalie sekä kolme lastenlasta, Jeremy, Xavier ja Zachary[8]. Lemairen sisarenpoika Manny Fernandez on entinen NHL-maalivahti ja pelasi enonsa alaisuudessa Minnesota Wildissä.
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | |||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | |||||||||
1962–63 | Lachine Maroons | QJHL | 42 | 41 | 63 | 104 | |||||||||||||||
1963–64 | Montreal Jr. Canadiens | OHA-Jr. | 42 | 25 | 30 | 55 | 17 | 17 | 10 | 6 | 16 | 4 | |||||||||
1964–65 | Montreal Jr. Canadiens | OHA-Jr. | 56 | 25 | 47 | 72 | 52 | 7 | 1 | 5 | 6 | 0 | |||||||||
Quebec Aces | AHL | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||||||||
1965–66 | Montreal Jr. Canadiens | OHA-Jr. | 48 | 41 | 52 | 93 | 69 | 10 | 11 | 2 | 13 | 14 | |||||||||
1966–67 | Houston Apollos | CPHL | 69 | 19 | 30 | 49 | 19 | 6 | 0 | 1 | 1 | 0 | |||||||||
1967–68 | Montreal Canadiens | NHL | 69 | 22 | 20 | 42 | 16 | 13 | 7 | 6 | 13 | 6 | ![]() |
||||||||
1968–69 | Montreal Canadiens | NHL | 75 | 29 | 34 | 63 | 29 | 14 | 4 | 2 | 6 | 6 | ![]() |
||||||||
1969–70 | Montreal Canadiens | NHL | 69 | 32 | 28 | 60 | 16 | ||||||||||||||
1970–71 | Montreal Canadiens | NHL | 78 | 28 | 28 | 56 | 18 | 20 | 9 | 10 | 19 | 17 | ![]() |
||||||||
1971–72 | Montreal Canadiens | NHL | 77 | 32 | 49 | 81 | 26 | 6 | 2 | 1 | 3 | 2 | |||||||||
1972–73 | Montreal Canadiens | NHL | 77 | 44 | 51 | 95 | 16 | 17 | 7 | 13 | 20 | 2 | ![]() |
||||||||
1973–74 | Montreal Canadiens | NHL | 66 | 29 | 38 | 67 | 10 | 6 | 0 | 4 | 4 | 2 | |||||||||
1974–75 | Montreal Canadiens | NHL | 80 | 36 | 56 | 92 | 20 | 11 | 5 | 7 | 12 | 4 | |||||||||
1975–76 | Montreal Canadiens | NHL | 61 | 20 | 32 | 52 | 20 | 13 | 3 | 3 | 6 | 2 | ![]() |
||||||||
1976–77 | Montreal Canadiens | NHL | 75 | 34 | 41 | 75 | 22 | 14 | 7 | 12 | 19 | 6 | ![]() |
||||||||
1977–78 | Montreal Canadiens | NHL | 76 | 36 | 61 | 97 | 14 | 15 | 6 | 8 | 14 | 10 | ![]() |
||||||||
1978–79 | Montreal Canadiens | NHL | 50 | 24 | 31 | 55 | 10 | 16 | 11 | 12 | 23 | 6 | ![]() |
||||||||
1979–80 | HC Sierre | NLB | 28 | 29 | 16 | 45 | |||||||||||||||
1980–81 | HC Sierre | NLB | 12 | 13 | 13 | 26 | |||||||||||||||
12 kautta | yhteensä | NHL | 853 | 366 | 469 | 835 | 217 | 145 | 61 | 78 | 139 | 63 |
Edeltäjä: Pat Burns Bob Francis |
Jack Adams Awardin voittaja 1994 2003 |
Seuraaja: Marc Crawford John Tortorella |