Tässä artikkelissa tutkimme Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1945–1946:n kiehtovaa elämää, jonka perintö on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan. Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1945–1946 on ollut inspiraation lähde lukemattomille ihmisille ympäri maailmaa hänen vaatimattomasta alustastaan hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla keskeisiä hetkiä, jotka määrittelivät Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1945–1946:n elämän ja kuinka niiden vaikutus edelleen resonoi tänään. Tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1945–1946:n tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa. Hänen panoksestaan _var2:een ja vaikutukseensa _var3:een. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1945–1946:n todellisen olemuksen ja sen paikan historiassa.
Mestaruussarjan kausi 1945–46 | |
---|---|
Joukkueiden määrä | 8 |
Ajankohta |
19. elokuuta 1945− 21. kesäkuuta 1946 |
Mestari |
VIFK 2. Mestaruussarjan mestaruus 2. Suomen mestaruus |
Toinen sija | TPS |
Kolmas sija | VPS |
Pudonneet joukkueet |
KPT IF Drott |
Ottelut | 56 |
Maalit | 231 (4,1 per ottelu) |
Paras maalintekijä | Keijo Kihlman (12) |
Suurin kotivoitto |
TPS−KIF 6−0 VIFK−KPT 6−0 Sudet−KPT 6−0 |
Suurin vierasvoitto | IF Drott−Sudet 1−9 |
Eniten maaleja ottelussa |
IF Drott−Sudet 1−9 IF Drott−VIFK 2−8 Sudet−IF Drott 7−3 |
Kokonainen yleisömäärä | 79 815 |
Yleisökeskiarvo | 1 425 |
Alempi sarjataso | Suomensarja |
← 1945 |
1946–47 → |
Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1945–46 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 14. kausi. Kaudella 1945–46 Mestaruussarja pelattiin kevätkauden karsintasarjan jälkeen kahdeksan joukkueen kaksinkertaisena sarjana ja sarjan alku siirtyi jälleen syyskaudelle.[1]
Mestaruussarjan voitti VIFK, joka varmisti toisen Mestaruussarjan mestaruutensa toiseksi viimeisessä ottelussa 10. kesäkuuta 1946, kun se voitti IF Drottin maalein 6–1.[2] Jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin Mestaruussarjan mestarin ja TUL:n mestarin TPV:n välisessä kaksiosaisessa otteluparissa. VIFK:n voitettua ensimmäisen ottelun ja TPV:n toisen, pelattiin kolmas ja ratkaiseva ottelu Olympiastadionilla 7. elokuuta 1946. Mestaruusottelun sekä toisen Suomen mestaruutensa voitti VIFK Sven Veijolan (2), Helge Svahnin, Pekka Lindroosin ja John Sjöbergin maaleilla 5–1.[3] Mestaruussarjassa viimeiseksi jääneet KPT ja IF Drott putosivat Suomensarjaan.
Mestaruussarjan maalikuninkuuden kaudella 1945–46 voitti TPS:n Keijo Kihlman 12 maalilla.[4] Mestaruussarjan yleisömäärä kaudella 1945–46 oli yhteensä 79 815 henkeä eli keskimäärin 1 425 katsojaa ottelua kohti.[5]
Mestaruussarjaan osallistui kahdeksan joukkuetta kevätkauden karsintasarjan perusteella.[6]
S | Joukkue | O | V | T | H | TM | PM | ME | Pist |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | VIFK | 14 | 10 | 2 | 2 | 46 | 18 | +28 | 22 |
2 | TPS | 14 | 8 | 2 | 4 | 40 | 22 | +18 | 18 |
3 | VPS | 14 | 8 | 2 | 4 | 27 | 16 | +11 | 18 |
4 | HPS | 14 | 7 | 3 | 4 | 23 | 11 | +12 | 17 |
5 | KIF | 14 | 6 | 3 | 5 | 25 | 32 | −7 | 15 |
6 | Sudet | 14 | 5 | 2 | 7 | 36 | 29 | +7 | 12 |
7 | KPT (P) | 14 | 3 | 3 | 8 | 18 | 33 | −15 | 9 |
8 | IF Drott (P) | 14 | 0 | 1 | 13 | 16 | 70 | −54 | 1 |
Lähde: Jalkapallokirja 1946–47[7]
(P) = Putoaja
Koti \ Vieras1 | VIFK | TPS | VPS | HPS | KIF | SUD | KPT | DRO |
VIFK | 3–3 | 0–1 | 2–0 | 5–2 | 2–1 | 6–0 | 6–1 | |
TPS | 0–4 | 2–0 | 1–1 | 6–0 | 5–3 | 2–3 | 4–0 | |
VPS | 4–0 | 3–2 | 0–1 | 3–0 | 3–2 | 0–0 | 3–1 | |
HPS | 0–1 | 4–1 | 2–0 | 1–2 | 0–1 | 3–1 | 1–0 | |
KIF | 1–1 | 0–3 | 2–2 | 0–5 | 2–0 | 3–2 | 4–2 | |
Sudet | 2–5 | 0–1 | 2–1 | 0–3 | 1–1 | 6–0 | 7–3 | |
KPT | 1–3 | 1–3 | 1–2 | 0–0 | 0–1 | 2–2 | 3–1 | |
IF Drott | 2–8 | 0–7 | 1–5 | 2–2 | 1–7 | 1–9 | 1–4 |
Lähde: Jalkapallokirja 1945–46[8]; Jalkapallokirja 1946–47[7]
1 Kotijoukkue vasemmanpuoleisessa sarakkeessa.
Värit: Sininen = kotivoitto; Keltainen = tasapeli; Punainen = vierasvoitto.
Pelaaja | Joukkue | M | |
---|---|---|---|
1 | ![]() |
TPS | 12 |
2 | ![]() |
VPS | 11 |
3 | ![]() |
VIFK | 10 |
4 | ![]() |
VIFK | 9 |
5 | ![]() |
VIFK | 8 |
6 | ![]() |
KIF | 7 |
![]() |
Sudet | ||
![]() |
TPS | ||
![]() |
Sudet |
Lähteet: Jalkapallokirja 1946–47[9]
Jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin Mestaruussarjan mestarin VIFK:n ja kauden 1945–46 TUL:n Mestaruussarjan mestarin TPV:n välillä. Kaksiosaisen otteluparin voittaja ratkaistiin laskemalla kahden ottelun pisteet yhteen.
10. heinäkuuta 1946 | TPV | 2–5 | VIFK | Pyynikin kenttä, Tampere | |
Forsblom ![]() Alanne ![]() |
Sjöberg ![]() Koivusalo ![]() |
Yleisömäärä: 2 601 Tuomari: Gösta Vickström |
21. heinäkuuta 1946 | VIFK | 0–1 | TPV | Hietalahden jalkapallostadion, Vaasa | |
Lara ![]() |
Yleisömäärä: 2 000 Tuomari: Wolf Karni |
Kahden ottelun jälkeen pisteet olivat tasan 2–2, joten mestaruus ratkaistiin kolmannessa ottelussa puolueettomalla kentällä.[10][11]
7. elokuuta 1946 | VIFK | 5–1 | TPV | Olympiastadion, Helsinki | |
Veijola ![]() Svahn ![]() Lindroos ![]() Sjöberg ![]() |
Lara ![]() |
Yleisömäärä: 4 197 Tuomari: Wolf Karni |
VIFK voitti Suomen mestaruuden.[3]
Pelaaja | O | M |
---|---|---|
![]() |
14 | 0 |
![]() |
13 | 3 |
![]() |
11 | 0 |
![]() |
14 | 2 |
![]() |
9 | 0 |
![]() |
13 | 10 |
![]() |
14 | 2 |
![]() |
14 | 4 |
![]() |
14 | 9 |
![]() |
14 | 6 |
![]() |
7 | 8 |
Lähteet: Jalkapallokirja 1981[12]; Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006[13]
Joukkueessa pelasivat myös Gunnar Koivusalo (10/1) ja Eskil Strömman (4/0).[14]