Jarmo

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jarmo:n aihetta ja analysoimme sen eri näkökohtia kriittisestä ja objektiivisesta näkökulmasta. Jarmo on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua modernissa yhteiskunnassa, ja on tärkeää tarkastella sitä perusteellisesti ymmärtääksemme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Käsittelemme tässä artikkelissa erilaisia ​​näkemyksiä ja mielipiteitä Jarmo:stä ja tarjoamme kattavan ja tasapainoisen näkemyksen, jonka avulla lukija voi muodostaa oman mielipiteensä asiasta. Sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin perehdymme kaikkiin Jarmo:n vivahteisiin tarjotaksemme täydellisen yleiskatsauksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Tämä artikkeli käsittelee suomalaista etunimeä. Jarmo on myös arkeologinen löytöpaikka Irakissa.
Jarmo
Nimipäivä  
– suomenkielinen 26. kesäkuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 26. heinäkuuta
Muunnelmia Jarno, Jarkko, Jakke
Vastineita eri kielissä Jeremy
Nimen alkuperä heprean Jeremia

Jarmo on suomalainen ja virolainen miehen etunimi. Jarmon nimipäivä on 26. kesäkuuta, jolloin on myös Jarkon, Jorman, Jeren, Jeremiaksen ja Jarnon nimipäivä. Ortodoksisessa kalenterissa Jarmon nimipäivä on 26. heinäkuuta. Jarmoja oli ollut Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä noin 24 860.[1]

Nimen Jarmo keksi rovasti E. Johansson-Kaila. Hän johti sen tuolloin jo tunnetusta Jorma-nimestä. Hän piti sitä vähemmän jyrkkäsointuisena nimenä kuin Jormaa ja antoi sen pojalleen vuonna 1899.[2] Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Jarmon kuten Jormankin Hermolaokseen, mutta etymologista yhteyttä Jormalla ja Jarmolla ei Hermolaokseen ole.

Tunnettuja Jarmoja

Lähteet

  1. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 26.6.2020.
  2. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen (toim.): ”Jarmo”, Etunimet. (4. uudistettu laitos) Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5