Jeniseiläiskielet

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Jeniseiläiskielet:tä eri näkökulmista. Jeniseiläiskielet on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, ja sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnan eri alueilla. Kautta historian Jeniseiläiskielet on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena, ja tässä artikkelissa aiomme syventää sen merkitystä, sen vaikutuksia ja sen merkitystä nykyään. Jeniseiläiskielet on jättänyt jälkensä kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja jokapäiväiseen elämään alkuperästään evoluutioonsa, erilaisten ilmenemistensä kautta, ja tämän artikkelin avulla aiomme tutkia sen vaikutusta elämäämme.

Jeniseiläiskielten levinneisyys 1600-luvulla (viivoitus) ja 1900-luvun lopussa (punainen väri).

Jeniseiläiskielet eli jeniseiläiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Siperiassa Jenisein varrella Krasnojarskin aluepiirissä. Jeniseiläiskielet luetaan yhdessä muiden Pohjois-Aasian isolaattikielten kanssa paleosiperialaisiin kieliin. On myös esitetty, että jeniseiläiskielet olisivat sukua na-dené-kielille[1] ja muodostaisivat näiden kanssa dene-jeniseiläisten kielten kielikunnan. Jeniseiläiset olivat myös todennäköisesti osa xiongnuja ja ovat voineet jättää jälkensä turkkilaisiin kieliin; esim. sana tengri on mahdollisesti lainasana jenisiläisistä kielistä.[2]

Jeniseiläiskieliä tunnetaan kuusi ja ne jaetaan kolmeen ryhmään:

Eläviä kieliä ovat vain ketti ja mahdollisesti jugi. Assani, arini ja pumpokoli kuolivat 1700-luvun loppuun mennessä ja kotti 1800-luvun puolivälissä.[3]

Lähteet

  1. ↑ Edward Vajda: The Dene-Yeniseian connection: a reply to G. Starostin. Journal of Language Relationship, 1.2.2012, nro 1, s. 138–152. doi:10.31826/jlr-2012-080110 ISSN 2219-4029 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ https://www.academia.edu/1804191/Xiong_nu_Part2
  3. ↑ Jazyki mira: paleoaziatskije jazyki, s. 169–177. Moskva: Indrik, 1997. Teoksen verkkoversio Viitattu 29.05.2009.
Isolaattikielet