Tässä artikkelissa tutkimme Johan Fredrik von Willebrand:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Puhummepa sitten Johan Fredrik von Willebrand:n elämästä ja saavutuksista, Johan Fredrik von Willebrand:n vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan tai Johan Fredrik von Willebrand:n tulevaisuuden vaikutuksista, tämä aihe herättää varmasti intohimoista keskustelua ja kaikenlaista pohdintaa. Tämän artikkelin aikana sukeltaamme Johan Fredrik von Willebrand:n eri puoliin ja tarkastelemme sen merkitystä, haasteita ja mahdollisia mahdollisuuksia. Riippumatta näkemyksestäsi Johan Fredrik von Willebrand:stä, olemme varmoja, että tämä artikkeli on informatiivinen, viihdyttävä ja oivaltava.
Johan Fredrik von Willebrand | |
---|---|
Porvoon valtiopäivämies | |
1809
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. elokuuta 1761 Karuna |
Kuollut | 7. elokuuta 1809 Vehmaa |
Ammatti | sotilas |
Arvonimi | aateli |
Vanhemmat | Isä:Ernst Gustaf von Willebrand, II ja äiti: Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila |
Puoliso | Elisabeth von Willebrand os. Gadolin |
Tiedot | |
Sotilaspalvelus | |
Puolustushaara | Aatelislippue |
Sotilasarvo | majuri |
|
Johan Fredrik von Willebrand (13. elokuuta 1761 Karuna – 7. elokuuta 1809 Vehmaa)[1] oli suomalainen sotilas ja valtiopäivämies.
Von Willebrandin vanhemmat olivat alikapteeni Ernst Gustaf von Willebrand, II (1726–1794) ja Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila ja puoliso vuodesta 1787 Elisabet Gadolin, piispa Jakob Gadolinin tytär. Von Willebrand oli vapaaehtoinen Turun läänin rykmentissä 1769, kersantti 1771, aliadjutantti 1779, luutnantti 1783 ja kapteeni 1787. Hän erosi palveluksesta 1790, mutta tuli uudestaan rykmentin kirjoille kapteenina joulukuussa 1792. Majuri aatelislippuerykmenttiin von Willebrandista tuli elokuussa 1796. Hän oli edustaja aatelissäädyssä Porvoon valtiopäivillä 1809.[1][2]
Kenraali, maaherra ja valtiopäivämies Ernst Gustaf von Willebrand oli Johan Fredrik von Willebrandin veli.[3]