Michael Hisinger

Tämä artikkeli käsittelee ongelmaa Michael Hisinger:stä, joka on erittäin tärkeä näkökohta nykyään. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Michael Hisinger on ollut perustavanlaatuinen rooli useilla aloilla. Kautta historian Michael Hisinger on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden ymmärtää sen kehitystä ja sen vaikutuksia eri aloilla. Samoin sen merkitys on edelleen ilmeinen nykyään, mikä synnyttää keskustelua ja pohdintaa sen tärkeydestä ja vaikutuksista. Tässä mielessä on olennaista analysoida Michael Hisinger-ilmiötä yksityiskohtaisesti, tutkia sen eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Michael (Mikael) Hisinger, vuoteen 1770 Hising (23. marraskuuta 1758 Fagervik – 27. tammikuuta 1829 Tukholma)[1] oli suomalainen sotilas, vapaaherra, ruukinpatruuna ja valtiopäivämies.

Hisingerin vanhemmat olivat vuorineuvos Johan Hisinger ja Magdalena Katarina Wittfooth ja puoliso vuodesta 1793 Anna Sofia Wijnbladh (k. 1842). Hisinger tuli ylioppilaaksi 1769/1770 ja astui vapaaehtoisena sotapalvelukseen 1777. Konduktööri linnoituskunnassa hänestä tuli 1778, luutnantti 1786 ja sitten ratsumestari. Sotapalveluksesta Hisinger ilmeisesti erosi 1790-luvulla. Vapaaherraksi hän tuli 1819. Hisinger oli ruukinpatruuna, joka omisti rautaruukit Inkoon Fagervikissä, Billnäsissä ja Tenholassa. Hisinger oli aatelissäädyssä edustaja Porvoon valtiopäivillä 1809.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Mikael Hisinger. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 25.12.2020