Simon Wilhelm Carpelan

Tässä artikkelissa tutkimme Simon Wilhelm Carpelan:tä perusteellisesti, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Simon Wilhelm Carpelan:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämämme monissa eri osissa sen alkuperästä ajan myötä tapahtuvaan kehitykseen. Tutkimusten ja analyysien avulla tutkimme Simon Wilhelm Carpelan:n eri puolia ja sitä, kuinka se on vaikuttanut ja vaikuttanut tapaamme, jolla suhtaudumme, työskentelemme ja elämme. Lisäksi tarkastelemme Simon Wilhelm Carpelan:n tulevaisuuden vaikutuksia ja sitä, kuinka se edelleen muokkaa jatkuvasti muuttuvaa maailmaamme. Tämä artikkeli tarjoaa syvällisen käsityksen Simon Wilhelm Carpelan:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

Simon Wilhelm Carpelan (12. elokuuta 1731 Raisio – 4. tammikuuta 1814 Iisalmi) oli sotilas, maaherra ja valtiopäivämies.[1]

Carpelanin vanhemmat olivat ratsumestari Maximilian Carpelan ja Helena Eleonora Lilliegren, setä Wilhelm Carpelan ja puoliso vuodesta 1764 Henrika Johanna de Carnall (k. 1788).[1][2] Hän oli vapaaehtoinen Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä 1751, lippumies 1752, kersantti 1753, pataljoonanadjutantti 1754, 2-adjutantti ja alivänrikki 1757. Kenraalimajuri Carpelanin aliadjutantti hän oli 1759, aliluutnantti Västerbottenin rykmentissä 1761, alikapteeni 1770, kapteeni 1773, 2-majuri 1778 ja 1-majuri 1779. Everstiluutnanttina hän palveli 1785–1786. Carpelan toimi samalla Västerbottenin läänin varamaaherrana 1782–1783 sekä Savon ja Karjalan läänin varamaaherrana 1785–1791. Maaherran arvonimen hän sai 1788, vapaaherra hänestä tuli 1790. Carpelan oli prikaatinkomentaja Karjalassa 1788–1790 ja kenraalimajuriksi 1795 ylennettynä Viaporin komendantti 1795–1797. Savon ja Karjalan läänin maaherrana hän toimi 1809–1810. Carpelan omisti Iisalmella Vilhelmsdalin säterin ja Salahmin rautaruukin. Hän oli valtiopäivämies Ruotsin säätyvaltiopäivillä 1772 ja aatelissäädyssä edustaja Porvoon valtiopäivillä 1809.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Simon Wilhelm Carpelan. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 23.12.2020
  2. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1, s. 1698.

Aiheesta muualla