Jugoslavian kuningaskunta

Tässä artikkelissa tutkimme Jugoslavian kuningaskunta:n kiehtovaa maailmaa ja sitä, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Jugoslavian kuningaskunta on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt asiaankuuluvia keskusteluja sen tärkeydestä. Kautta historian Jugoslavian kuningaskunta on ollut tutkimuksen ja pohdinnan lähde, ja sen vaikutus on leimannut merkittävästi eri tieteenalojen kehitystä. Tässä mielessä on merkityksellistä analysoida, miten Jugoslavian kuningaskunta on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen rooli on ollut elävämme todellisuuden muokkaamisessa. Lisäksi käsittelemme Jugoslavian kuningaskunta:n eri näkökulmia ja mielipiteitä ymmärtääksemme sen todellisen ulottuvuuden ja laajuuden. Syvän ja objektiivisen analyysin avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Jugoslavian kuningaskunta:stä ja sen vaikutuksista nykyään.

Jugoslavian kuningaskunta
Краљевина Југославија
Kraljevina Jugoslavija
1918–1944
Jugoslavian lippu Jugoslavian vaakuna
lippu vaakuna

Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia (1918–1929, 1934–1945)
absoluuttinen monarkia (1929–1934)
Kuningas Pietari I (1918–1921)
Aleksanteri I (1921–1934)
Pietari II (1934–1945)
Pääkaupunki Belgrad
Pinta-ala
– yhteensä 247 542 km² 
Väkiluku (1931) 13 934 038
Viralliset kielet serbokroaatti
Valuutta Jugoslavian kruunu (1918–1920)
Jugoslavian dinaari (1920–1945)
Tunnuslause Један народ, један краљ, једна држава (Jedan narod, jedan kralj, jedna država; ”Yksi kansa, yksi kuningas, yksi valtio”)
Kansallislaulu ”Himna Kraljevine Jugoslavije”
Edeltäjä Serbian kuningaskunnan lippu Serbian kuningaskunta
Seuraaja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan lippu Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta

Jugoslavian kuningaskunta (serbokroaatiksi Краљевина Југославија, Kraljevina Jugoslavija, sama myös sloveeniksi) oli Länsi-Balkanilla, Etelä-Euroopassa sijainnut valtio vuosina 1918–1943.

Historia

Jugoslavian kuningaskunta sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Lokakuussa 1918 Itävalta-Unkariin kuuluneet Vojvodina, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Slovenia yhdistyivät Sloveenien, kroaattien ja serbien valtioksi. Tähän liittyi saman vuoden joulukuussa Serbian kuningaskunta. Valtion nimenä oli aluksi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, kunnes Jugoslavia-nimitys otettiin käyttöön vuonna 1929.

Valtaosin serbien hallitseman valtion kansallisuuskiistat johtivat vuonna 1929 siihen, että kuningas teki vallankaappauksen ja diktatuuriksi muuttunut maa nimettiin enemmistönä olleiden eteläslaavien mukaan Jugoslaviaksi (”Iso-Slavia”) vuonna 1929.

Toisessa maailmansodassa vuonna 1941 Saksa, Bulgaria, Italia ja Unkari hyökkäsivät maahan, josta tuli Saksan, Bulgarian (Kosovon osalta) ja Italian miehittämä. Muodollisesti kuningaskunta loppui saksalais- ja italialaisjoukkoja vastaan taistelleiden partisaanien julistaessa Demokraattisen federatiivisen Jugoslavian vuonna 1943.

Jugoslavian kuninkaat

  • Pietari I (vuoteen 1918 Serbian kuningas, 1918–1921)
    • sijaishallitsija kruununprinssi Aleksandar vuodesta 1914)
  • Aleksanteri I (1921–1934, salamurhattiin)
  • Pietari II (1934–1943, käytännössä maalis–huhtikuu 1941)

Aiheesta muualla