Junanvaunu
Nykymaailmassa Junanvaunu on aihe, jolla on keskeinen paikka yhteiskunnan keskusteluissa ja keskusteluissa. Olipa kyse sosiaalisista, taloudellisista, poliittisista tai kulttuurisista vaikutuksista, Junanvaunu on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten huomion. Junanvaunu:n relevanssi ja merkitys ulottuu maailmanlaajuisesti, ja sen vaikutus tuntuu arkielämän eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Junanvaunu:n ympärillä olevia eri puolia ja näkökulmia. Tavoitteena on ymmärtää syvällisesti sen laajuus ja sen vaikutukset nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Vaunu on junaan liitettävä joko henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen rautateitse tarkoitettu vaunu. Vaunuja voidaan kytkeä junan perään useampia. Vaunussa ei ole omaa moottoria, vaan sen vetämiseen tarvitaan veturi. Vaunut liitetään veturiin kytkimen avulla, kytkimiä on käytössä useampia; yleisin on ruuvi- tai lenkkikytkin. Vaunut jaetaan käyttötarkoituksensa mukaisesti matkustaja-, tavara-, liite- ja ohjausvaunuihin.
Vaunuja on tehty useita erilaisia malleja, jotta ne soveltuisivat paremmin erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten muun muassa ravintola-, yö-, päivä-, ja konduktöörivaunut.
Esimerkkejä
- Salonkivaunu, kuten Suomen presidentin salonkivaunut, Marsalkka Mannerheimin salonkivaunut ja A100
- Autovaunu, kuten Gd ja Gfot
- Ravintolavaunu, kuten Rx eli Bistro ja Rkt eli Raileri
- Makuuvaunu, kuten Edm ja CEmt
- Vuonna 1972 VR:llä oli käytössä diskovaunu eli Kiskoteekki[1]
- Fiktiivisiä esimerkkejä: ks. elokuva Snowpiercer
Lähteet
- ↑ Mukavasti matkaan junalla yle.fi. 14.2.2014. Viitattu 3.6.2023.