Juustohöylä

Tässä artikkelissa tutkimme Juustohöylä:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Juustohöylä on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri skenaarioissa aikojen saatossa henkilökohtaisella tasolla sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Matkalla eri näkökulmista pyrimme ymmärtämään roolia, joka Juustohöylä:llä on jokapäiväisessä elämässä ja ihmiskunnan tulevaisuudessa. Lisäksi tarkastelemme Juustohöylä:een liittyviä mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia, jotta voimme valaista sen merkitystä ja seurauksia nykyään.

Juustohöylä.

Juustohöylä on pieni kotitalouskäyttöön tehty höylä, jolla juustosta saadaan leikatuksi ohuita viipaleita. Nykyaikaisen juustohöylän kehitti vuonna 1925 norjalainen puuseppä Thor Bjørklund[1].

Kuvaus

Juustohöylän käyttöä havainnollistava video.

Nykyinen juustohöylä koostuu tyypillisesti ohuesta kädensijasta ja lapion muotoisesta päästä: Päässä on halkio, jonka pohjalla on terä.[2]

Erilaisille juustoille on olemassa erilaisia höyliä. Puolilapainen höylä on tarkoitettu pehmeille juustoille, kuten kermajuustoille. Pitkälapaiset höylät on tarkoitettu koville, pitkään kypsytetyille juustoille. Joidenkin juustohöylien päässä on piikit, joiden avulla juustosiivun voi nostaa leivän päälle. Lisäksi on olemassa esimerkiksi raastehöyliä. [3]

Historia

Jonkinlaisia juustohöyliä on saattanut olla yhtä kauan kuin juustoakin. Roomasta on esimerkiksi löytynyt ajanlaskun alun ajan tienoilta peräisin oleva kupariesine, jossa on jäämiä juustosta. Nykyaikaisen juustohöylän kehitti kuitenkin norjalainen huonekalupuuseppä Thor Bjørklund vuonna 1925.[1] Bjørklund halusi kehittää työkalun, jolla kovakin juusto olisi helposti leikattavissa tasapaksuiksi viipaleiksi, mikä oli vaikeaa veistä käyttäen.[2] Työkalun innoittaja oli tavallinen höylä.[4] Juustohöylän valmistus aloitettiin Lillehammerin tehtaalla vuonna 1927.[5] Suomessa juustohöyliä on löytynyt Hackmanin tuotevalikoimasta ainakin vuodesta 1939 lähtien.[1] Bjørklund kuoli vuonna 1975 ja suurin osa nykyisin markkinoilla olevista juustohöylistä pohjautuu hänen keksimälleen alkuperäiselle juustohöylälle.[2]

Vertauskuvana

Juustohöylä-sanaa käytetään yleisesti myös talouspoliittisessa keskustelussa. ”Juustohöylällä leikkaaminen” tarkoittaa julkisen talouden leikkaustoimia, jotka ovat kohdistamattomia. Toisin sanoen säästöjä haetaan leikkaamalla eri kohteista saman verran.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c Juustohöylä HS.fi. 30.12.2012. Sanoma company. Viitattu 18.5.2023.
  2. ↑ a b c Catherine Donnelly: The Oxford companion to cheese, s. 157-158. Oxford University Press, 2016. ISBN 9780199330881 (englanniksi)
  3. ↑ Ruoka | Joka kodissa on juustohöylä, mutta kaikki eivät osaa käyttää sitä oikein Helsingin Sanomat. 9.12.2022. Viitattu 12.1.2023.
  4. ↑ Kipfer, Barbara Ann: The Culinarian: A Kitchen Desk Reference. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2011. ISBN 978-0-470-55424-1 Google-kirjat Viitattu 14.10.2013. (englanniksi)
  5. ↑ History Bjørklund. Arkistoitu 23.7.2018. Viitattu 3.12.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Etla: Säästöt pitäisi saada aikaan leikkaamalla Yle.fi. 8.1.2015. YLE. Viitattu 16.9.2023.

Aiheesta muualla