Siivilä
Nykymaailmassa Siivilä:stä on tullut yhä tärkeämpi ihmisten elämässä. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Siivilä on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Alkuperäistään nykypäivään Siivilä on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja siitä on tullut jatkuvasti tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen kohde. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Siivilä:n roolia tämän päivän yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollista tulevaisuutta, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta elämäämme.
Siivilä on keittiöväline, jossa on pienen pieniä reikiä. Siivilä korvaa yleensä lävikön. Siivilöitä on eri kokoisia, ja niitä käytetään esimerkiksi jauhojen paakkujen selvittämisen tai riisin, marjojen tai kastikkeiden valuttamiseen.[1] Siivilä muodostuu ns. siiviläosasta ja kahvasta, josta pidetään kädellä kiinni.
Nykyaikainen siivilä on yleensä valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Vanhemmat tinalangasta valmistetut siiviläverkot murtuivat helposti ja ruostuivat ajan myötä. Muovista valmistettu siivilä puolestaan kestää huonosti kuumia tuotteita. Erityistä kastikkeiden valuttamista varten valmistettua siivilää kutsutaan kastikesiiviläksi. Se on yleensä suppilon muotoinen, mikä mahdollistaa kastikkeen ohjaamisen tarjoiluastiaan.[1]
Katso myös
Lähteet
- Kiikka, Kaija & Huovinen, Merja: Vispilästä vokkiin. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-24453-8
Viitteet