Kaaliperhonen

Tällä hetkellä Kaaliperhonen on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Kaaliperhonen on noussut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun kohteeksi. Ajan myötä kiinnostus Kaaliperhonen:tä kohtaan on lisääntynyt, mikä on johtanut syvempään tutkimukseen ja keskustelun syntymiseen sen tärkeydestä ja vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Kaaliperhonen:een, tarjotaksemme laajemman ja yksityiskohtaisemman näkemyksen tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Hakusana ”kaalimato” ohjaa tänne. Yrityksestä on artikkeli nimellä Kaalimato.com.
Kaaliperhonen
Naaras
Naaras
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Kaaliperhoset Pieridae
Suku: Pieris
Laji: brassicae
Kaksiosainen nimi

Pieris brassicae
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Kaaliperhonen Wikispeciesissä
  Kaaliperhonen Commonsissa

Kaaliperhonen (Pieris brassicae) on kookas kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.

Koko ja ulkonäkö

Kaaliperhosen siipien yläpinnan pääväri on valkoinen. Koiraalla etusiiven yläpinnan yläreuna ja siiven kärjet ovat mustat. Kärkitäplä ulottuu siiven ulkoreunan puolivälin yli. Takasiiven etureunassa on molemmilla sukupuolilla musta täplä. Naaraalla on lisäksi etusiiven yläpinnalla kaksi täplää ja alareunassa musta juova. Siipien kärkiväli on 49–65 millimetriä. Toukka on väriltään keltaisenvihertävä ja siinä on mustia pisteitä.

  • Pieris brassicae ♂
    Pieris brassicae ♂
  • Pieris brassicae ♂ △
    Pieris brassicae ♂ △
  • Pieris brassicae ♀
    Pieris brassicae ♀
  • Pieris brassicae ♀ △
    Pieris brassicae ♀ △

Levinneisyys ja lentoaika

Levinneisyysalue käsittää Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Länsi-Aasian Himalajalle saakka. Esiintymisalue vaihtelee vaellusten myötä, pohjoisosissa sitä tavataan vain satunnaisena vaeltajana. Suomessa kaaliperhosella ei ole vakituista kantaa, ainoastaan lauhoina talvina sen on todettu pystyneen talvehtimaan. Vaeltavia yksilöitä tavataan vuosittain Etelä-Suomessa, Keski-Suomessa harvemmin ja Pohjois-Suomessa vain voimakkaimpien vaellusten yhteydessä. Kaaliperhosella on kaksi sukupolvea. Ensimmäisen sukupolven lentoaika on huhtikuusta heinäkuuhun ja toisen heinäkuusta syyskuuhun. Ensimmäiset vaeltavat yksilöt on tavattu Suomessa yleensä toukokuun jälkipuoliskolla, satunnaisesti aikaisemminkin. Suomessa kehittyneiden yksilöiden lentoaika on yleensä heinäkuun lopulta syyskuun puoliväliin. Suomessa on havaittu myös takaisin etelään vaeltamista.

Koiras

Elinympäristö ja elintavat

Kaaliperhosen elinympäristöä ovat niityt, peltoaukeat ja puutarhat, myös merenrannikot. Kaaliperhonen talvehtii kotelona.

Munia ja vasta kuoriutuneita toukkia kaalinlehdellä.
Toukka

Ravintokasvi

Toukan eli kaalimadon ravintokasveja ovat monet ristikukkaiskasvit, varsinkin kaalit (Brassicae) sekä morsingot (Isatis tinctoria) ja harmiot (Berteroa incana).

Lähteet

  • Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6
  • Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7

Viitteet

  1. ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kaaliperhonen – Pieris brassicae Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla