Nykymaailmassa Kajamonvuori on edelleen erittäin kiinnostava ja keskustelunaihe. Kajamonvuori:n merkitys on tunnustettu kautta historian, ja sen vaikutus näkyy kaikilla elämänalueilla. Kajamonvuori:stä lähtien se on ollut yhteiskunnan laajasti kiinnostava aihe, joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, sosiaalisella, poliittisella tai taloudellisella tasolla, Kajamonvuori on edelleen tärkeä aihe, joka kutsuu meidät pohtimaan ja analysoimaan sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Kajamonvuori:een, tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Kajamonvuori | |
---|---|
![]() Kajamonvuoren linnavuoren kalliojyrkännettä |
|
Sijainti | |
![]() ![]() Kajamonvuori |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Suomi |
Paikkakunta | Masku |
Historia | |
Tyyppi | Linnavuori |
Huippukausi | rautakausi, keskiaika |
Kajamonvuori on Varsinais-Suomessa Maskussa sijaitseva linnavuori. Muinaislinnaa ei ole tutkittu, mutta se on rauhoitettu. Museovirasto hoitaa linnan ympäristöä.[1][2]
Kajamonvuori sijaitsee Maskun kirkosta neljä kilometriä itäkaakkoon ja Kajamon itäpuolella. Se on laaja kallioalue, joka kohoaa yli 30 metriä ympäristöään korkeammalle. Kallioinen alue on 400×200 metriä laaja, mutta linnavuoreen luetaan 200×80-metrinen alue. Kalliolaen pohjois-, itä- ja länsipuolella sitä reunustavat jyrkänteet, mutta etelän suunnalla vuori on loivarinteistä. Laelle onkin rakennettu suojavarustus, jonka kivivallin jäänne on itä- ja etelälaidalla. Kiveys on 50 metriä pitkä, mutta vain 0,35 metriä korkea. Vallin keskikohdassa on kaksi metriä leveä aukko, jonka jälkeen valli jatkuu pohjoiseen 15 metriä. Vallia seuraa linnapihan puolella kalliossa oleva luontainen syvennys. Rauhoitustaulun lähellä sijaitsee nelikulmainen kivirakenne.[1][2]
Linnavuori otettiin hoitokohteeksi vuonna 1998. Valintaan vaikuttivat hyvin säilynyt maisema ja maanomistajien myönteinen suhtautuminen. Kohteen jyrkänteiden edestä on kaadettu puita. Myös linnavuoren laelta on karsittu puustoa pois näkyvyyden parantamiseksi. Kivivalli on tarkoitus pitää puuvartisesta kasvillisuudesta vapaana.[3]
Torsten Edgren kävi tutkimassa kohteen vuonna 1962, jolloin Museovirasto sai tiedon mahdollisesta muinaislinnasta. Toisen tarkastuksen suoritti Juhani Kostet vuonna 1982. Vuonna 2006 Esa Laukkanen tarkasti kohteen uudelleen alueellisen inventoinnin yhteydessä. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia.[1]
Ahvenanmaa | |
---|---|
Etelä-Karjala | |
Etelä-Savo | |
Kanta-Häme | |
Keski-Suomi | |
Kymenlaakso | |
Pirkanmaa | |
Pohjois-Karjala | |
Päijät-Häme | |
Satakunta | |
Uusimaa | |
Varsinais-Suomi |
|