Repolan Linnavuori

Tämän päivän artikkelissa aiomme analysoida Repolan Linnavuori:tä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen eri yhteyksissä. Repolan Linnavuori on aihe, joka herättää laajaa keskustelua ja herättää suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Repolan Linnavuori:llä on ollut keskeinen rooli ihmiskunnan kehityksessä ja sitä on tutkittu eri tieteenaloilla. Tämän artikkelin kautta tutkimme Repolan Linnavuori:n eri puolia ja tutkimme sen sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja henkilökohtaisia ​​vaikutuksia. Lisäksi tutkimme, kuinka Repolan Linnavuori on kehittynyt ajan myötä ja miten se vaikuttaa elämäämme nykyään. Epäilemättä Repolan Linnavuori on aihe, joka ansaitsee analysoinnin huolellisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen.

Repolan linnavuori
Sijainti

Repolan linnavuori
Koordinaatit 60.62656423°N, 22.07448254°E
Valtio Suomi
Paikkakunta Nousiainen
Historia
Tyyppi Linnavuori
Huippukausi rautakausi
Piirustus Repolan linnavuorelta vuonna 1886 löytyneestä rautakaudelle tyypillisestä kaksiteräisestä lyhyellä ruodolla varustetusta nuolenkärjestä.[1]

Repolan Linnavuori on varsinaissuomalaisen Nousiaisten kunnan Repolan kylässä sijaitseva linnavuori.[2][3]

Linnavuori

Linnavuori sijaitsee noin 3,2 kilometriä Nousiaisten kirkosta länsiluoteeseen Repolan kylässä kallioisella mäellä, joka on peltomaiden ympäröimä. Mäki kohoaa vajaa 20 metriä ympäristöään korkeammalle ja mäen lakialue on kalliota ja osittain puutonta. Kallio laskee jyrkkänä pohjoiseen ja länteen, mutta etelärinne on loivempaa. Kallion luoteis- ja itäreunoilla on myös jyrkänteet. Etelän puolella sijaitseekin itä-länsisuuntainen, noin 30 metriä pitkä ja metrin korkea kivivalli, joka on puolustusvarustuksen jäänne. Vielä 1800-luvun lopulla vallin pituudeksi arvioitiin 58 metriä. Valli on rakennettu suurista kivistä, joita on paikoitellen kahdessakin kerroksessa. Vallin leveys on noin 1,5–2,0 metriä. Vallin keskellä on noin kaksi metriä leveä aukko, jota pidetään linnanporttina. Portin kautta kulkeekin polku vuoren huipulle. Pohjoispuolella kulkee oja, joka yhtyy lännessä ohi virtaavaan Fatijokeen. Linnavuori sijaitsee myös Pyhän Henrikin tien varrella.[2][3][4]

Hoito ja opastukset

Museovirasto on hoitanut kohdetta puuston ja kasvillisuuden osalta, mutta se on keskeytetty ympäristön muutosten takia. Varsinais-Suomen Maakuntaliitto ja Museovirasto on pystyttänyt paikalle opastaulun, joka liittyy Raukkaan kulttuurimatkailureittiin.[5]

Tutkimukset

Hjalmar Appelgren suoritti Linnanvuoren portin kohdalla pienen kaivauksen vuonna 1886. kaivauksissa löydettiin hiiltä, palamaton luunkappale sekä soikealehtinen rautainen nuolenkärki. Sen Appelgren ajoitti rautakauden lopulle. Kohde on tarkistettu vuosina 1958 (Torsten Edgren) ja 2003 (Esa Laukkanen). Linnavuoren talo sijaitysee muinaislinnan etelärinteellä ja Linnamäen talo Linnavuorentalon ja yhdystien 12420 välillä. Linnamäen talon talon alueelta tunnetaan rautakauden löytöjä.[2][3]

Lähteet

  1. ↑ Hjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, s. luettelon sivu 50–51. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1891.
  2. ↑ a b c Muinaisjäännösrekisteri: Linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 6.6.2001. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
  3. ↑ a b c Repolan linnavuori, Nousiainen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
  4. ↑ Hjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, s. luettelon sivu 50. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1891.
  5. ↑ Muinaisjäännösten hoitorekisteri: Linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 1.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.7.2016.

Kirjallisuutta

  • Hjalmar Appelgren 1891: Suomen muinaislinnat, s. 50–52.
  • A.M. Tallgren 1931: Varsinais-Suomen esihistoria, s. 163–164.
  • Aulis Oja 1977: Nousiaisten historia I, s. 23–24.
Suomen muinaislinnat
Ahvenanmaa
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Pohjois-Karjala
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi