Kaksiaukkoiset perhoset
Nykymaailmassa Kaksiaukkoiset perhoset:stä on tullut laajaa yhteiskunnan kirjoa kiinnostava aihe. Kaksiaukkoiset perhoset:n merkitys ylittää rajat ja kontekstit, mikä vaikuttaa merkittävästi tapaamme elää ja olla yhteydessä. Politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan kohdistuvasta vaikutuksestaan ihmisten jokapäiväiseen elämään Kaksiaukkoiset perhoset on tärkeällä paikalla julkisella asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme Kaksiaukkoiset perhoset:n eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla kattavan analyysin, joka mahdollistaa syvällisen ymmärryksen sen laajuudesta ja merkityksestä nykyään.
| Kaksiaukkoiset perhoset | |
|---|---|
 Keisarinviitta (Argynnis paphia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| (luokittelematon): |
Kaksiaukkoiset perhoset Ditrysia Börner, 1925 |
| Yläheimot | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kaksiaukkoiset perhoset[1], aikaisemmin myös aitoperhoset, (Ditrysia) on perhosten luokittelematon taksonominen jako, joka kuuluu erilaissuonisten osalahkoon ja johon kuuluu eri yläheimoja. Siihen kuuluvat lähes kaikki erilaissuonisten yläheimot muutamia pienikokoisia lajeja käsittäviä poikkeuksia lukuun ottamatta.[2]
Erotuksena yksiaukkoisista perhosryhmistä, kaksiaukkoisten perhosten naarailla on kaksi sukuaukkoa, toinen parittelua ja toinen munimista varten. Sukuaukkoja yhdistää siementiehyt. Yhdistävänä tekijänä ovat myös takaruumiin kärkiosan tukiliistakkeet eli nk. apodeemit sekä imukärsän sisällä olevan lihaksiston rakenne, joskin imukärsä on osalla lajeista surkastunut tai puuttuu kokonaan.[2]
Yläheimot
Ditrysia sisältää seuraavat 33 yläheimoa, joista 22:n yläheimon lajeja tavataan Suomessa:[2]
- Axioidea
- Calliduloidea
- Copromorphoidea
- Galacticoidea
- hammaskoimaiset Epermenioidea
- Hedyloidea
- Hyblaeoidea
- Immoidea
- jäytäjäkoimaiset Gelechioidea
- karvakehrääjämäiset Lasiocampoidea
- kehrääjäkoimaiset Yponomeutoidea
- kehrääjämäiset Bombycoidea
- koimaiset Tineoidea
- koisaperhosmaiset Pyraloidea
- koverokoimaiset Schreckensteinioidea
- kääriäismäiset Tortricoidea
- lasisiipismäiset Sesioidea
- miinaajakoimaiset Gracillarioidea
- Mimallonoidea
- mittarimaiset Geometroidea
- nirhiäismäiset Thyridoidea
- outokoimaiset Urodoidea
- paksupäät Hesperioidea
- punatäplämäiset Zygaenoidea
- puuntuhoojamaiset Cossoidea
- päiväperhoset Papilionoidea
- Simaethistoidea
- sirppisiipismäiset Drepanoidea
- sulkaperhosmaiset Pterophoroidea
- tuikekoimaiset Choreutoidea
- varsikoimaiset Douglasioidea[3]
- viuhkaperhosmaiset Alucitoidea
- Whalleyanoidea
- yökkösmäiset Noctuoidea
Katso myös
Lähteet
- Kauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. (Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu) Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6
Viitteet
- ↑ Suomen lajitietokeskus (viitattu 7.8.2017)
- ↑ a b c Mikkola, Murtosaari & Nissinen (toim): Perhosten lumo, Tammi 2005 s. 216–217 ISBN 951-31-3317-6
- ↑ Baptria 1/2014 s. 31