Kansalaisvapaudet
Tänään, tässä artikkelissa, aiomme puhua Kansalaisvapaudet. Kansalaisvapaudet on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden vuosien varrella. Kansalaisvapaudet on aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun, olipa sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutus historiaan, sen potentiaali tulevaisuuden kannalta tai yksinkertaisesti sen tunnearvo. Tämän artikkelin aikana tutkimme Kansalaisvapaudet:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin eri elämänalueilla. Toivomme, että tämä luku on informatiivinen ja rikastuttava kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin Kansalaisvapaudet:n.
Kansalaisvapaudet kattavat tyypillisesti vapauden orjuudesta, pakkotyöstä, kidutuksesta ja surmista, oikeuden vapauteen, turvallisuuteen, ilmaisunvapauteen, uskonnonvapauteen, lehdistönvapauteen, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, omaisuudensuojan ja ruumiillisen itsemääräämisoikeuden.
Kansalaisvapauksien käsite on peräisin Magna Carta -asiakirjasta vuodelta 1215.
Kansalaisvapaudet: esimerkkejä
Freedom House käyttää muun muassa seuraavia kriteerejä mitatessaan kansalaisoikeuksia eri maissa:[1][2]
Ilmaisun- ja uskonnonvapaus:
- onko vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä
- sensuroiko valtio suoraan tai epäsuoraan painotuotteita, internetiä, TV:tä, radiota tai taideteoksia
- onko presidentin tai korkeimpien vallankäyttäjien kunnian ja arvovallan loukkaaminen sallittua
- käyttääkö valtio tukiaisia viestimille lisätäkseen mieleistään journalismia tai ehkäistäkseen vastakkaista
- rajoitetaanko uskontokuntien toimintaa rekisteröintivaatimuksilla
- vainotaanko uskonnonharjoittajia tai toimittajia; valitseeko hallitus uskonnollisia johtajia
- vaikuttaako valtio vahvasti opetusohjelmiin poliittisin tarkoitusperin
- uskaltavatko ihmiset keskustella keskenään vapaasti, myös politiikasta, ilman pelkoa viranomaisten sanktioista
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus:
- rajoitetaanko rauhanomaisia mielenosoituksia vakavasti
- rajoittaako tai vaikeuttaako valtio ammattiliittoja tai yhdistystoimintaa tai sen rahoitusta paljon tai pitääkö toimijoiden tai rahoittajien pelätä valtiota
- painostetaanko ihmisiä liittymään tai olemaan liittymättä ammattiliittoihin
Laillisuusperiaate:
- riippumattomuus: painostaako tai komentaako hallitus tai muu poliittinen, taloudellinen tai uskonnollinen valta oikeuslaitosta
- paneeko valtio toimeen oikeuslaitoksen tuomiot
- onko syytetty syytön kunnes toisin todistetaan
- ovatko oikeudenkäynnit reiluja ja puolueettomia
- onko poliisilaitos siviilien vallan alla
- rangaistaanko poliiseja, jos he pahoinpitelevät tai pidättävät aiheetta kansalaisia
- kärsivätkö kansalaiset sodasta tai sisäisestä selkkauksesta
- onko etnisillä, seksuaalisilla ja uskonnollisilla vähemmistöillä ja naisilla samat oikeudet kuin muillakin ja tuomitaanko heitä vastaan väkivaltaa tekevät
Yksilön itsemääräämisoikeus:
- tuomitaanko vaimon raiskauksesta tai hakkaamisesta
- sorretaanko naisia perintölaeissa tai huoltajuus- ja avioerolaeissa
- onko puolison valinta vapaata ja lapsiavioliitot kiellettyjä
- rajoittaako valtio ulkomaanmatkoja
- saavatko ihmiset riittävän vapaasti ostaa ja myydä maata ja muuta omaisuutta sekä perustaa yrityksiä ja valita työpaikkansa
- kontrolloiko valtio taloutta vahvasti esimerkiksi omistamalla paljon yrityksiä, sääntelemällä hintoja tai asettamalla tuotantokiintiöitä
- estetäänkö jotain etnistä ryhmää tekemästä tiettyjä töitä
- onko maassa pakkotyötä
- tukeeko valtio laajalti uskonnollista, etnistä tai kulttuurista propagandaa (indoktrinaatiota). [1]
Kansalaisvapauksien valtiokohtaisia mittareita
Lähteet
- ↑ a b Freedom House: Methodology, 2008 Edition (luettu 15.10.2009)
- ↑ Freedom in the World 2008: Subscores, 2008 Edition (luettu 15.10.2009)