Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida aihetta Kanslianeuvos (arvonimi) perusteellisesti. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen ja sen vaikutuksesta yhteiskunnan eri osa-alueisiin Kanslianeuvos (arvonimi) on noussut kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi ympäri maailmaa. Seuraavilla riveillä tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Varmasti Kanslianeuvos (arvonimi) on huomiomme ja pohdiskelumme arvoinen aihe, ja olemme innoissamme voidessamme sukeltaa sen tutkimukseen tässä artikkelissa.
Kanslianeuvoksen nimi ja arvo (ruots. kansliråd) on Suomessa valtiovallan myöntämä arvonimi, joka ei liity mihinkään virkaan.
Arvo suotiin 1800-luvulla usein ansioituneille professoreille. Myöhemmin arvonimeä on myönnetty muun muassa tieteellisten seurojen toimihenkilöille ja yliopistojen virkamiehille.
Autonomian ajan arvojärjestyksessä kanslianeuvoksen arvonimi kuului kuudenteen arvoluokkaan yhdessä kollegineuvoksen kanssa kun yliopistojen vakinaiset professorit kuuluivat seitsemänteen arvoluokkaan.[1]
Kanslianeuvos on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu 6. ryhmään. Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko 12 000 euroa tai 3 000 euroa.
Itsenäisyyden aikana arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920.[2] Vuosina 1918–2013 kanslianeuvoksen arvonimi on myönnetty 199 henkilölle.[3][4]
Kanslianeuvoksia ovat tai ovat olleet: