Katalin Szőke

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Katalin Szőke perusteellisesti. Alkuperäistään nyky-yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen Katalin Szőke on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kautta historian Katalin Szőke on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat auttaneet laajentamaan tietoamme tästä aiheesta. Lisäksi Katalin Szőke on ollut keskustelun ja kiistan aiheena eri yhteyksissä, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta ymmärtää sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista Katalin Szőke:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään.

Mitalit
Szőke vuonna 1952.
Szőke vuonna 1952.
Maa: Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
Naisten uinti
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Helsinki 1952 100 m vapaauinti
Kultaa Kultaa Helsinki 1952 4 × 100 m vapaauintiviesti
EM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa Kultaa Torino 1954 100 m vapaauinti
Kultaa Kultaa Torino 1954 4 × 100 m vapaauintiviesti

Katalin Szőke (synt. Homonnai, myöh. Domján, 17. elokuuta 1935 Budapest – 27. lokakuuta 2017 Los Angeles, Yhdysvallat) oli unkarilainen uimari. Hän voitti vapaauintimatkoilla 1950-luvun alkupuoliskolla kaksi olympiakultaa ja kaksi Euroopan mestaruutta ja ui neljä maailmanennätystä.

Urheilu-ura

Szőke ui kahteen olympiakultaan Helsingissä 1952, missä hän voitti 100 metrin vapaauinnin sekä 4 × 100 metrin vapaauintiviestin. Unkarin joukkueen tekemä vapaauintiviestin voittoaika 4.24,4 oli sekä olympia-[1] että maailmanennätys[2]. Szőke oli myös kahdesti mukana uimassa 4 × 100 metrin sekauintiviestin maailmanennätystä vuosina 1954 ja 1955[3]. Hän kilpaili myös Melbournen kesäolympialaisissa 1956.

Olympiavoittojensa lisäksi Szőke voitti kaksi Euroopan mestaruutta Torinossa 1954, jolloin hän voitti 100 metrin vapaauinnin ja 4 × 100 metrin viestin. Unkarissa hän voitti useita maan mestaruuksia.[4]

Szőke valittiin vuonna 1985 International Swimming Hall of Fameen[4].

Yksityiselämä

Szőken isä oli vesipallon olympiavoittaja Márton Homonnai ja entinen aviomies vesipallon olympiavoittaja Kálmán Markovits. Szőke kuoli Los Angelesissa 82-vuotiaana 27. lokakuuta 2017.[5]

Lähteet

  1. ↑ Swimming: Olympic Record Progression – Women 4 × 100 m Freestyle Relay (pdf) olympic.org. 15. lokakuuta 2004. IOC. Arkistoitu 11.1.2004. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  2. ↑ Swimming: World Record Progression – Women 4 × 100 m Freestyle Relay (pdf) olympic.org. 15. lokakuuta 2004. IOC. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  3. ↑ Swimming: World Record Progression – Women 4 × 100 m Medlay Relay (pdf) olympic.org. 15. lokakuuta 2004. IOC. Arkistoitu 22.2.2002. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  4. ↑ a b Katalin Szoke (HUN) ishof.org. Fort Lauderdale, Florida: ISHOF. Arkistoitu 22.1.2008. Viitattu 18. kesäkuuta 2008. (englanniksi)
  5. ↑ http://www.nemzetisport.hu/uszas/gyasz-elhunyt-szoke-kato-helsinki-ketszeres-olimpiai-bajnoka-2600163

Aiheesta muualla

Naisten 100 metrin vapaauinnin olympiavoittajat

1912: Fanny Durack | 1920: Ethelda Bleibtrey | 1924: Ethel Lackie | 1928: Albina Osipowich | 1932: Helene Madison | 1936: Rie Mastenbroek | 1948: Greta Andersen | 1952: Katalin Szőke | 1956: Dawn Fraser | 1960: Dawn Fraser | 1964: Dawn Fraser | 1968: Jan Henne | 1972: Sandra Neilson | 1976: Kornelia Ender | 1980: Barbara Krause | 1984: Nancy Hogshead ja Carrie Steinseifer | 1988: Kristin Otto | 1992: Zhuang Yong | 1996: Le Jingyi | 2000: Inge de Bruijn | 2004: Jodie Henry | 2008: Britta Steffen | 2012: Ranomi Kromowidjojo | 2016: Simone Manuel ja Penny Oleksiak | 2020: Emma McKeon | 2024: Sarah Sjöström

Naisten 4 × 100 metrin vapaauintiviestin olympiavoittajat

1912:  Iso-Britannia: Moore, Fletcher, Speirs, Steer
1920:  Yhdysvallat: Woodbridge, Schroth, Guest, Bleibtrey
1924:  Yhdysvallat: Donnelly, Ederle, Lackie, Wehselau
1928:  Yhdysvallat: Lambert, Osipowich, Garatti, Norelius
1932:  Yhdysvallat: Johns, Saville, McKim, Madison
1936:  Alankomaat: Selbach, Wagner, den Ouden, Mastenbroek
1948:  Yhdysvallat: Corridon, Kalama, Helser, Curtis
1952: Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari: I. Novák, Temes, É. Novák, Szőke
1956:  Australia: Fraser, Leech, Morgan, Crapp
1960:  Yhdysvallat: Spillane, Stobs, Wood, von Saltza
1964:  Yhdysvallat: Stouder, de Varona, Watson, Ellis
1968:  Yhdysvallat: Barkman, Gustavson, Pedersen, Henne
1972:  Yhdysvallat: Babashoff, Barkman, Kemp, Neilson
1976:  Yhdysvallat: Peyton, Sterkel, Babashoff, Boglioli
1980:  Itä-Saksa: Krause, Metschuck, Diers, Hülsenbeck
1984:  Yhdysvallat: Johnson, Steinseifer, Torres, Hogshead
1988:  Itä-Saksa: Otto, Meißner, Hunger, Stellmach
1992:  Yhdysvallat: Haislett, Martino, Thompson, Torres, Tappin*, Ahmann-Leighton*
1996:  Yhdysvallat: Martino, Van Dyken, Fox, Thompson, Jacob*, Valerio*
2000:  Yhdysvallat: Van Dyken, Shealy, Thompson, Torres, Tappin*, Phenix*
2004:  Australia: Mills, Lenton, Thomas, Henry, Ryan*
2008:  Alankomaat: Dekker, Kromowidjojo, Heemskerk, Veldhuis, Schreuder*, van Rooijen*
2012:  Australia: Coutts, C. Campbell, Elmslie, Schlanger, Seebohm*, Kukla*, Trickett*
2016:  Australia: McKeon, Elmslie, B. Campbell, C. Campbell, Wilson*
2020:  Australia: B. Campbell, Harris, McKeon, C. Campbell, O’Callaghan*, Wilson*
2024:  Australia: O’Callaghan, Jack, McKeon, Harris, Wunsch*, B. Campbell*
* = uivat vain alkuerissä