Tässä artikkelissa aiomme tutkia Katalin Szőke perusteellisesti. Alkuperäistään nyky-yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen Katalin Szőke on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kautta historian Katalin Szőke on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat auttaneet laajentamaan tietoamme tästä aiheesta. Lisäksi Katalin Szőke on ollut keskustelun ja kiistan aiheena eri yhteyksissä, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta ymmärtää sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista Katalin Szőke:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Szőke vuonna 1952. | |||
Maa: ![]() | |||
Naisten uinti | |||
![]() | |||
![]() |
Helsinki 1952 | 100 m vapaauinti | |
![]() |
Helsinki 1952 | 4 × 100 m vapaauintiviesti | |
EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
![]() |
Torino 1954 | 100 m vapaauinti | |
![]() |
Torino 1954 | 4 × 100 m vapaauintiviesti |
Katalin Szőke (synt. Homonnai, myöh. Domján, 17. elokuuta 1935 Budapest – 27. lokakuuta 2017 Los Angeles, Yhdysvallat) oli unkarilainen uimari. Hän voitti vapaauintimatkoilla 1950-luvun alkupuoliskolla kaksi olympiakultaa ja kaksi Euroopan mestaruutta ja ui neljä maailmanennätystä.
Szőke ui kahteen olympiakultaan Helsingissä 1952, missä hän voitti 100 metrin vapaauinnin sekä 4 × 100 metrin vapaauintiviestin. Unkarin joukkueen tekemä vapaauintiviestin voittoaika 4.24,4 oli sekä olympia-[1] että maailmanennätys[2]. Szőke oli myös kahdesti mukana uimassa 4 × 100 metrin sekauintiviestin maailmanennätystä vuosina 1954 ja 1955[3]. Hän kilpaili myös Melbournen kesäolympialaisissa 1956.
Olympiavoittojensa lisäksi Szőke voitti kaksi Euroopan mestaruutta Torinossa 1954, jolloin hän voitti 100 metrin vapaauinnin ja 4 × 100 metrin viestin. Unkarissa hän voitti useita maan mestaruuksia.[4]
Szőke valittiin vuonna 1985 International Swimming Hall of Fameen[4].
Szőken isä oli vesipallon olympiavoittaja Márton Homonnai ja entinen aviomies vesipallon olympiavoittaja Kálmán Markovits. Szőke kuoli Los Angelesissa 82-vuotiaana 27. lokakuuta 2017.[5]
1912: Fanny Durack | 1920: Ethelda Bleibtrey | 1924: Ethel Lackie | 1928: Albina Osipowich | 1932: Helene Madison | 1936: Rie Mastenbroek | 1948: Greta Andersen | 1952: Katalin Szőke | 1956: Dawn Fraser | 1960: Dawn Fraser | 1964: Dawn Fraser | 1968: Jan Henne | 1972: Sandra Neilson | 1976: Kornelia Ender | 1980: Barbara Krause | 1984: Nancy Hogshead ja Carrie Steinseifer | 1988: Kristin Otto | 1992: Zhuang Yong | 1996: Le Jingyi | 2000: Inge de Bruijn | 2004: Jodie Henry | 2008: Britta Steffen | 2012: Ranomi Kromowidjojo | 2016: Simone Manuel ja Penny Oleksiak | 2020: Emma McKeon | 2024: Sarah Sjöström |