Nykymaailmassa Kaunopitta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Kaunopitta on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkittävän vaikutuksen ansiosta. Ajan myötä Kaunopitta on kehittynyt ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, analyyseja ja pohdiskeluja, joiden tarkoituksena on ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kaunopitta-ilmiötä, tutkimme sen monia puolia ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Kaunopitta | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Pitat Pittidae |
Suku: | Pitat Pitta |
Laji: | elegans |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kaunopitta (Pitta elegans)[2] on pittojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Kaunopittaa tavataan Indonesiassa ja Itä-Timorissa, ja sen levinneisyysalueen pinta-ala on noin 79 900 km2. Lajin on raportoitu olevan suhteellisen yleinen. Sen arvellaan olevan vähenemässä elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi. Lajin ei kuitenkaan uskota olevan vaarassa ja se on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]