Kaunopitta

Nykymaailmassa Kaunopitta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Kaunopitta on kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkittävän vaikutuksen ansiosta. Ajan myötä Kaunopitta on kehittynyt ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, analyyseja ja pohdiskeluja, joiden tarkoituksena on ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kaunopitta-ilmiötä, tutkimme sen monia puolia ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Kaunopitta
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Pitat Pittidae
Suku: Pitat Pitta
Laji: elegans
Kaksiosainen nimi

Pitta elegans
Temminck, 1836[1]

Katso myös

  Kaunopitta Wikispeciesissä
  Kaunopitta Commonsissa

Kaunopitta (Pitta elegans)[2] on pittojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Levinneisyys

Kaunopittaa tavataan Indonesiassa ja Itä-Timorissa, ja sen levinneisyysalueen pinta-ala on noin 79 900 km2. Lajin on raportoitu olevan suhteellisen yleinen. Sen arvellaan olevan vähenemässä elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi. Lajin ei kuitenkaan uskota olevan vaarassa ja se on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]

Lähteet

  1. a b c Pitta elegans IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Väisänen, R. A.; Högmander, H.; Björklund, H.; Hänninen, L.; Lammin-Soila, M.; Lokki, J. & Rauste, V.: Maailman lintujen suomenkieliset nimet. (2., uudistettu painos) Helsinki: BirdLife Suomi ry, 2006. Teoksen verkkoversio.