Tässä artikkelissa analysoidaan Kaurajärvi (Eura):tä eri näkökulmista ymmärtääkseen sen tärkeyden ja merkityksen nykyään. Yhteiskuntavaikutuksestaan kulttuuriin Kaurajärvi (Eura):stä on tullut erittäin kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -aloille. Näillä linjoilla tutkitaan sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä sekä erilaisia mielipiteitä ja teorioita, jotka pyörivät sen ympärillä. Samoin sen vaikutuksia ja seurauksia eri alueilla tarkastellaan, jotta saadaan kattava ja täydellinen visio Kaurajärvi (Eura):stä.
Kaurajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Eura |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | suo-ojan kautta Laukassuonojaan [1] |
Järvinumero | 33.003.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 44,3 m [1] |
Rantaviiva | 0,916 km [2] |
Pinta-ala | 3,118 ha [2] |
|
Kaurajärvi sijaitsee Eurassa Satkunnassa ja kuuluu Lapinjoen vesistön Lapinjoen yläosan alueeseen. Lammen vedet laskevat suo- ja metsäojien kautta metsäpuroon, joka virtaa pohjoisessa Laukassuonojana ja yhtyy Leparistonojaan ja Hinnerjokeen Hinnerjoen Harjunnummessa.[2]
Järven pinta-ala on 3,1 hehtaaria ja sen pituus on 300 metriä ja leveys 100 metriä. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa yli 4 kilometriä pitkä Laukassuonoja. Se yhtyy Hinnerjokeen Hinnerjoen keskustan liepeillä kantatien 43 sillan vieressä.[2][1]
Järven rantaviiva on yksi kilometri pitkä ja ranta on pääosin avosuota, mutta koillisranta on moreenimaastoa. Järvellä on yksi saari. Järvelle johtaa kärrypolku Auvoljärven suunnasta.[2][1]
Järvessä viihtyy ainakin jokirapu.[3]
Järven allas muodosti joskus jääkauden jälkeen pienen lahden, jonka suu alkoi maankohoamisen vuoksi kuroutua umpeen litorinamerestä. Tämä aiheutti järven suolapitoisuuden alenemisen ja esimerkiksi levien lajisto vaihtui makeavetisille järville tyypilliseksi. Lajiston muuttumisen alkuhetki on ajoitettu pohjasedimenttien kairauksella noin 4460–4370 eaa. ja täysin makeavetiseksi järvi oli muuttunut kairauksien perusteella 4140–4040 eaa. Sitä välivaihetta, jolloin järvessä on laimeaa murtovettä, kutsutaan kluuvifladaksi. Järvialtaan kynnys, joka erotti lopulta järven merestä, sijaitsi 45,4 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.[4]
Joki ja meri: | Lapinjoki • Eurajoensalmi • Selkämeri • Itämeri | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Lähivesistöt: | Eurajoen vesistö • Sirppujoen vesistö • Laajoen vesistö | ||||||||
Sivujokia: | Vaaljoki • Välijoki | ||||||||
Järviä: |
|