Aihe Kerttu Pesonen on äärimmäisen tärkeä nykyään, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kautta historian Kerttu Pesonen on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena, sillä sen vaikutus ulottuu eri alueille politiikasta kulttuuriin. Tässä artikkelissa perehdymme Kerttu Pesonen:n tärkeyteen, sen kehitykseen ajan mittaan ja sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sitä, miten se on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Lisäksi tutkimme Kerttu Pesonen:n mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja kuinka sen ymmärtäminen voi edistää yhteiskunnan kehitystä.
Kerttu Pehkonen | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kerttu Marjatta Pesonen o.s. Pehkonen |
Syntynyt | 26. lokakuuta 1928 Joroinen |
Kuollut | 23. helmikuuta 2018 (89 vuotta) Varkaus |
Uran tiedot | |
Seura | Warkauden Urheilijat |
Laji | maastohiihto |
Maailmancup | |
Kaudet | 1946–1951 |
|
Kerttu Marjatta Pesonen (o.s. Pehkonen, 26. lokakuuta 1928 Joroinen – 23. helmikuuta 2018 Varkaus)[1] oli suomalainen maastohiihtäjä.[2] Hän edusti seuratasolla Warkauden Urheilijoita.[3]
Pesonen voitti Salpausselän kisojen naisten kilpailun vuosina 1947, 1948, 1949 ja 1951 ja sai Salpausselkä-mitalin.[4] Ruotsin hiihtokisoissa hän voitti 10 kilometrin kilpailun 1947, 1949 ja 1950.[2][3] Pesonen voitti myös Sveitsin Grindelwaldissa järjestetyn, ensimmäiseksi naishiihdon suurkilpailuksikin sanotun kilpailun 1949.[2] Hän voitti Suomen mestaruuden naisten ainoalla hiihtomatkalla eli 10 km:llä vuosina 1946, 1947 ja 1948. Vuosien 1949 ja 1950 SM-kisoissa Pesonen sijoittui toiseksi Tyyne Widemanin jälkeen.[3] Hän lopetti uransa avioiduttuaan 1951.[2]
Pesonen valittiin ensimmäiseksi Vuoden naisurheilijaksi 1949.[5] Hän sai myös vuonna 1949 Savon Sanomat-lehden myöntämän Savon parhaan urheilijan mitalin.[6] Hän sai Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon 2007.[2]