Kiitäjälinnut

Nykyään Kiitäjälinnut on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kiitäjälinnut on ollut tärkeässä roolissa ihmisten elämässä aina syntymästään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kiitäjälinnut:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla. Sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkitykseen menneessä, nykyisessä ja tulevassa historiassa, sukeltaamme yksityiskohtaiseen analyysiin Kiitäjälinnut:stä ja sen roolista nykymaailmassa. Tarkastellaan kriittisesti ja pohdiskelevasti Kiitäjälinnut:n erilaisia ​​vaikutuksia ja seurauksia yrittäen ymmärtää paremmin sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.

Kiitäjälinnut
Rubiinikurkkukolibri (Archilochus colubris).
Rubiinikurkkukolibri (Archilochus colubris).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kiitäjälinnut
Apodiformes
Peters, 1840
Heimot
Katso myös

  Kiitäjälinnut Wikispeciesissä
  Kiitäjälinnut Commonsissa

Kiitäjälinnut[1][2] eli kirskulinnut[3] (Apodiformes) on lintulahko. Sen tieteellinen nimi tarkoittaa ’ilman jalkoja’, sillä lintujen pienet ja vahvakyntiset jalat soveltuvat huonosti kävelemiseen. Lentäessään kiitäjälinnut pitävät jalkojaan lähellä ruumistaan, jolloin ne vaikuttavat lähes jalattomilta. Varsinkin kiitäjät viettävät lähes koko elämänsä ilmassa. Kolibrit puolestaan ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämään paikallaan tai jopa taaksepäin niiden kapeiden siipien lyödessä 15–80 kertaa sekunnissa.

Nykyiset kiitäjälinnut jakaantuvat kolmeen heimoon:[1][4] kiitäjiä on 67 lajia, puukiitäjiä eli töyhtökirskujia neljä ja kolibreja 325–340 lajia. Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyy tervapääsky (Apus apus). Suurharvinaisuuksina on lisäksi tavattu alppikiitäjä (Apus melba), vaaleakiitäjä (Apus pallidus), häätökiitäjä (Apus caffer) ja piikkipyrstökiitäjä (Hirundapus caudacutus)[3].

Lähteet

  1. ↑ a b BirdLife Suomen arkisto (2000): Lahkot, heimot ja niiden lajimäärät (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 6.4.2011
  2. ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 811. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8
  3. ↑ a b Rariteettikomitea: Suomessa tavatut lintulajit BirdLife Suomi. Haettu 29.11.2010
  4. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Apodiformes (TSN 177993) itis.gov. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)