Nykyään Kirje filippiläisille on edelleen ajankohtainen aihe yhteiskunnassa. Tämän kysymyksen merkityksen kasvaessa on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Kirje filippiläisille:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen nykyiseen vaikutukseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen näkemyksen Kirje filippiläisille:stä, tavoitteenamme edistää ymmärrystä ja keskustelua aiheesta. Riippumatta tietotasostasi Kirje filippiläisille:stä, toivomme, että tämä artikkeli on informatiivinen ja herättää kiinnostuksesi oppia lisää tästä erittäin tärkeästä aiheesta tänään.
Kirje filippiläisille | |
---|---|
Πρὸς Φιλιππησίους ἐπιστολή | |
Raamattu Uusi testamentti |
|
![]() Filippiläiskirjeen alku keskiaikaisessa käsikirjoituksessa, n. 1280–1290. |
|
Synty | |
Kirjoittaja (perint.) | Paavali |
Kirjoituspaikka | Rooma (vankila)[1] |
Kohde | Filippoin seurakunta |
Ajoitus | n. 60–64 jaa.[1] |
Teksti | |
Genre | kirje |
Alkukieli | koinee-kreikka |
Lyhenne | Fil. |
Lukuja | 4 |
Jakeita | 104 |
Edeltävä: < Ef.Seuraava: Kol. > |
|
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista |
Kirje filippiläisille eli Filippiläiskirje (m.kreik. Πρὸς Φιλιππησίους ἐπιστολή, Pros Filippēsiūs epistolē) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Filippoissa (myös Filippi) sijainneelle seurakunnalle.
Lähes kaikki raamatuntutkijat hyväksyvät sen, että kirjeen on kirjoittanut kokonaisuudessaan apostoli Paavali. Ainoa poikkeus ovat sen jakeet 2:5–11, joka on todennäköisesti ollut varhaiskristillinen hymni, jota Paavali on vain lainannut.
Vuonna 1845 F. C. Baur kuitenkin kyseenalaisti sen, että Paavali olisi kirjoittanut kirjeen. Tämä perustui siihen, että hänen mukaansa kirjeen alussa (1:1) mainittuja "seurakunnan kaitsijoita ja palvelijoita" (piispoja ja diakoneja) ei ole virkoina ollut olemassa vielä Paavalin aikaan. Nykyään useimmat tutkijat kuitenkin pitävät tätä mahdollisena, sillä mikään ei puhu sen puolesta, etteivät kyseiset virat olisi voineet olla olemassa jo hänen aikanaan.
Paavali kirjoitti kirjeen niiden kahden vuoden aikana, jolloin hän oli "kahleissa" (1:7–13) Roomassa, todennäköisesti loppuvuodesta 61 tai alkuvuodesta 62. Kirje oli osoitettu itäisessä Makedoniassa sijainneen Filippoin seurakunnalle, joka oli koko Euroopan ensimmäisiä seurakuntia. Paavalilla ja seurakunnalla oli hyvin läheiset siteet. Seurakunta auttoi Paavalia tämän työssä, ja Paavali puolestaan kiittää seurakuntaa tästä usein (Ap.t. 20:33–35; 2 Kor. 11:7–12; 2 Tess. 3:8). Filippoilaiset olivat köyhiä mutta anteliaita, ja halusivat edistää lähetystyötä. He olivat lähettäneet lähettiläänsä Epafroditoksen auttamaan Paavalia. Epafroditos vei kirjeen Filippoihin palatessaan.
Kirjeen sisältö antaa mielenkiintoisen väläyksen siihen, mikä oli kirkon tila Roomassa Paavalin ollessa siellä. Paavali kirjoittaa, että hänen vankeutensa ei ollut esteenä evankeliumin saarnaamiselle, vaan pikemminkin kääntyi eduksi. Evankeliumi levisi nopeasti roomalaisten sotilaiden keskuudessa, sillä Paavali oli jatkuvasti kosketuksissa heihin. Näin kristittyjen määrä Roomassa lisääntyi nopeasti.
Kirjeessä esitetyt opinkohdat muistuttavat huomattavasti Roomalaiskirjeen opetuksia. Fililippiläiskirje 3:20 ja Efesolaiskirje 2:12,19 taas esittävät ensimmäistä kertaa Paavalin kirjeissä kirkon ikään kuin kaupunkina tai yhdyskuntana. Kirjeessä korostetaan myös entistä selvemmin ajatusta Kristuksen armon ja henkilökohtaisen suuruuden suuresta ihmeellisyydestä.