Kirjomonninen

Tässä artikkelissa analysoimme Kirjomonninen:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kirjomonninen on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena jo pitkään, ja sen vaikutus ihmiselämän eri alueilla on kiistaton. Kirjomonninen on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskunnan historiaan aina alkuperästään nykyiseen evoluutioonsa. Tämän analyysin avulla tutkimme sen vaikutusta kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan ja pohdimme sen merkitystä nykymaailmassa. Asiantuntijahaastattelujen ja tilastotietojen avulla saamme selville, kuinka Kirjomonninen on muokannut tapaamme ajatella ja toimia ja kuinka sillä on edelleen ratkaiseva rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Kirjomonninen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Monnikalat Siluriformes
Heimo: Panssarimonnit Callichtyidae
Alaheimo: Monniset Corydoradinae
Suku: Monniset Corydoras
Laji: schwartzi
Kaksiosainen nimi

Corydoras schwartzi
Rössel, 1963

Katso myös

  Kirjomonninen Wikispeciesissä
  Kirjomonninen Commonsissa

Kirjomonninen (Corydoras schwartzi) on monnislaji. Sitä pidetään akvaariokalana.

Koko

Kirjomonnisen pituus on enintään 6 cm.[2]

Alkuperä

Kirjomonninen on kotoisin Etelä-Amerikasta, Purus-joesta.[3]

Käyttäytyminen

Kuten muut monniset, kirjomonninen oleilee mieluiten pohjassa, jonka soran pitää olla pienirakeista ja pyöreää ilman teräviä reunoja, jotta se ei vahingoita siihen viiksiään. Kirjomonninen tonkii mielellään hienojakoista hiekkaa. Viihtyy parvessa. Parven minimikoko 5-6 yksilöä. Melko passiivinen monnislaji, joka viettää monia muita monnisia enemmän aikaa paikoillaan. akvaariolla saisi olla kokoa vähintään vajaa 100 litraa. Altaassa saisi olla myös kohtuullinen suodatus.

Vesiolot

Sopiva lämpötila on 22-26 °C, pH 6-7,5 ja vesi pehmeästä keskikovaan (dH 2-25).[3]

Lisääntyminen

Lisääntyy samalla tavalla kuin sukulaisensa kuparimonninen. On kuitenkin vaikeampi saada kutemaan.

Lähteet

  1. ↑ Instituto Chico Mendes de Conservação da Biodiversidade (ICMBio): Corydoras schwartzi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Pertti Rassi: Panssarimonnit. Gummerus, 1997. ISBN 951-97628-0-9
  3. ↑ a b Corydoras schwartzi (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)