Kokemäen vaakuna
Kokemäen vaakuna:n universumissa on loputtomasti tutkittavia, ymmärrettäviä ja keskusteltavia puolia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Kokemäen vaakuna:stä on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe eri alueilla. Sen vaikutus kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan tekee siitä kiistattoman päähenkilön globaalilla näyttämöllä. Kautta historian Kokemäen vaakuna on kehittynyt ja synnyttänyt suuria muutoksia ja haasteita, ja se on edelleen tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena niin asiantuntijoille kuin harrastajillekin. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Kokemäen vaakuna:n tärkeimpiä puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Kokemäen kunnanvaakuna on saanut aiheensa piispa Henrikin toiminnasta Kokemäenjokilaaksossa 1100–luvun puolessavälissä.
Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 4. helmikuuta 1953. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa”.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3