Tässä artikkelissa tutkimme Kongopunainen:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Kongopunainen on alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti aihe, joka on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaan. Seuraavilla sivuilla perehdymme Kongopunainen:n monimutkaisiin yksityiskohtiin ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän uteliaan tutkimuksen avulla toivomme paljastavamme Kongopunainen:n tärkeyden ja merkityksen ja tarjoavamme lukijoillemme täydellisemmän ja rikastuttavamman käsityksen tästä jännittävästä aiheesta.
Kongopunainen | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi |
dinatrium 4-amino-3- fenyyli]diatseenyylinaftaleeni-1-sulfonaatti |
CAS-numero | 573-58-0 |
PubChem CID | 11313 ja 517217 |
SMILES |
C1=CC=C2C(=C1)C(=CC(=C2N)N=NC3=CC=C(C=C3)C4=CC=C(C=C4)N=NC5=C(C6=CC=CC= C6C(=C5)S(=O)(=O))N)S(=O)(=O)..[1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C32H22N6Na2O6S2 |
Moolimassa | 696,676 g/mol |
Sulamispiste | >360 °C[2] |
Liukoisuus veteen | 1,16·10-5 mg/l |
Kongopunainen (C32H22N6Na2O6S2) on värjäyksessä ja pH-indikaattorina käytetty atsoväri [4]. Aine on erittäin happamissa oloissa sinistä ja muuttuu väriltään punaiseksi pH-alueella 3,0–5,0 [5]. Kongopunaisen käyttämisestä kankaiden värjäykseen on suureksi osaksi luovuttu värin huonon pysyvyyden takia.[4][6]
Paitsi väriaineena kongopunaisella on myös ollut lääketieteellistä merkitystä. Ainetta on käytetty muun muassa amyloidoosin tutkimukseen[1] sekä lampaiden scrapien hoitoon.[7] Scrapien hoidossa kongopunaista ei ole käytetty laajasti sen suhteellisen heikon tehon ja karsinogeenisuuden vuoksi. Lisäksi aineen on todettu aiheuttavan hedelmättömyyttä hiirten naaraspuolisilla jälkeläisillä.[8]
Kongopunaista syntetisoi vuonna 1883 Bayerilla työskennellyt Paul Bottiger. Bottiger myi patentin Agfalle, joka markkinoi sen kongopunaisella vuonna 1884. Nimi oli vetävä Berliinin konferenssin, jota kutsuttiin saksaksi nimellä "Kongokonferenz", aikaan. Väriaine oli menestys Agfalle.[6] Yhdistettä valmistetaan bentsidiinin diatsoniumsuolan ja naftionihapon atsokytkentäreaktiolla.[9]