Nykymaailmassa Kuismakasvit:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet politiikasta populaarikulttuuriin. Ajan myötä Kuismakasvit on edelleen asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja analyysin aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Kuismakasvit:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tarkastelemme Kuismakasvit:n eri näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä maailmanlaajuisesti tärkeästä aiheesta.
Kuismakasvit | |
---|---|
![]() Särmäkuisma (Hypericum maculatum) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: |
Kuismakasvit Hypericaceae Juss. |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Kuismakasvit (Hypericaceae) on kasviheimo, johon kuuluu 560 lajia yhdeksässä suvussa. Kuismakasvit ovat ruohovartisia kasveja tai pensaita. Niitä esiintyy kaikilla mantereilla.[1]
Clusiaceae- eli Guttiferae-heimo on usein synonomisoitu kuismakasvien (Hypericaceae) kanssa. Angiosperm Phylogeny Groupin APG III -luokittelussa kuitenkin Clusiaceae-heimo erotetaan Hypericaceae-heimosta omakseen.[1] Heimo tunnetaan suomenkielisellä nimellä klusiakasvit.[2]
Kuismakasvien tuntomerkkeihin kuuluvat vastakkainen lehtiasento, rauhaspilkkuiset lehdet, usein keltaiset kukat, usein kimpuissa sijaitsevat heteet tai heteitä on muuten paljon sekä pienet siemenet. Kukat ovat neli- tai viisilukuisia, yksi- tai kaksineuvoisia. Sikiäin on yhdislehtinen ja kehänpäällinen, ja siinä on paljon siemenaiheita. Hedelmä on tavallisesti kota, harvemmin marja tai luumarja.[3]