Kuusjoen vaakuna
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kuusjoen vaakuna:n aihetta ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme Kuusjoen vaakuna:een liittyviä eri näkökohtia ja sen merkitystä eri alueilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin. Huolellisen tutkimuksen ja analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Kuusjoen vaakuna:llä on elämässämme ja miten se vaikuttaa tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Lisäksi tutkimme tarkasti Kuusjoen vaakuna:n asiantuntijoiden mielipiteitä ja tämänhetkisiä suuntauksia, jotta voimme tarjota kattavan ja ajantasaisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Kuusjoen vaakuna oli Kuusjoen kunnan tunnus, jonka havu- ja aaltokorot tekevät puhuvaksi.
Vaakunan selitys on ”kultaisessa kentässä vihreä palkki, jonka yläreuna havu- ja alareuna aaltokoroinen.” Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Kuusjoen kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 22. kesäkuuta 1964. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 20. marraskuuta samana vuonna.
Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009, kun Kuusjoki liittyi yhdessä Halikon, Kiikalan, Kiskon, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kanssa liittyivät osaksi Salon kaupunkia.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 143. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:10 Kuusjoki Kansallisarkiston digitaaliarkisto.