Kyrö (Pöytyä)

Tämän päivän artikkelissa puhumme Kyrö (Pöytyä):stä. Se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina, ja Kyrö (Pöytyä) on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri alueilla. Historiallisesta näkökulmasta katsottuna Kyrö (Pöytyä):llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä. Samoin Kyrö (Pöytyä) on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa, jotka ovat analysoineet sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Kyrö (Pöytyä):n merkitystä ja tärkeyttä sekä sen vaikutuksia nykyään. Älä jää paitsi!

Kyrön rautatieaseman asemarakennus.
Elisenvaaran yhteiskoulu.
Karinaisten kylät vuonna 1927:
1. Tilkanen, 2. Mäenpää, 3. Närppi, 4. Suutarla, 5. Karinainen, 6. Kiukainen, 7. Kyrö, 8. Rahkion jakokunta. Vaaleankeltaiset kunnan ulkopuolisten kylien alueita.

Kyrö on Pöytyän kunnan kylä ja keskustaajama. Vuoteen 2005 asti se oli Karinaisten kunnan suurin taajama, kunnes vuonna 2005 Karinainen yhdistyi Pöytyän kuntaan. Taajaman kautta kulkevat sekä Turku–Toijala-rata että nykyinen valtatie 9. Alun perin taajama muodostui Kyrön rautatieaseman ympärille lähelle Karinaisten ja Pöytyän rajaa. Jo ennen kuntaliitosta taajama ulottui myös hiukan Pöytyän puolelle[1].

Nimismies Edward Sjömanin ansiosta Kyrö sai vuonna 1876 rautatieaseman. Valtion rautateiden suunnitelmissa oli perustaa rautatieasema naapurikuntaan Pöytyälle. Sjöbergin ansiosta valtiolle lahjoitettiin rakennukset, maa-alaa sekä 1 000 markkaa rahaa, joten rautatieasema tuli Kyröön.

Perimätiedon mukaan avajaispäivänä 22. kesäkuuta 1876 läheiseltä Mikolanvuoren kalliolta, läheltä nykyistä vesitornia, ammuttiin ratamiesten poraamista kalliorei'istä ruutipanoksia uuden radan kunniaksi. Henkilöliikenteen osalta aikataulun mukainen ajo alkoi Turku–Toijala-välillä 13. tammikuuta 1876, vaikka asemarakennukset eivät olleet vielä valmiita. 1920-luvulla Kyröstä Turkuun kulki Suomen ensimmäinen aikataulun mukainen moottorivaunu. Henkilöliikenteen junat eivät ole pysähtyneet Kyrössä vuoden 1991 jälkeen.

Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Kyrön rautatieaseman yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Kyrössä sijaitsee myös Auranmaan Viikkolehden toimitus[3] ja Elisenvaaran yhteiskoulu.

Lähteet

  1. ↑ Tilastolliset taajamat 2000, s. 158. Helsinki: Tilastokeskus, 2003. ISBN 952-467-135-2
  2. ↑ Kyrön rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. ↑ Auranmaan Viikkolehti: yhteystiedot avl.fi (Auranmaan Viikkolehden verkkosivut). Priimus Media Oy. Viitattu 25.10.2015.
Varsinais-Suomen maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset
Auran asemanseutu • Kaarinan keskusta • Kemiön kirkonkylä (Kemiönsaari) • Kosken Tl kirkonkylä • Kustavin kirkonkylä • Kyrö (Pöytyä) • Laitilan keskustaajama • Liedon kirkonkylä • Loimaan keskustaajama • Marttilan kirkonkylä • Maskun kirkonkylä • Mynämäen kirkonkylä • Naantalin keskustaajama • Nummi (Nousiainen) • Oripään kirkonkylä • Paraisten keskustaajama • Raision keskustaajama • Riihikoski (Pöytyä) • Rohdainen (Pyhäranta) • Ruskon kirkonkylä • Salon keskustaajama • Sauvon kirkonkylä • Someron keskustaajama • Taivassalon kirkonkylä • Turun keskustaajama • Uudenkaupungin keskustaajama • Vinkkilä (Vehmaa) • Vista (Paimio)
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista