Lääketieteelliset yliopistotutkinnot

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Lääketieteelliset yliopistotutkinnot:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä nykyään, koska sillä on transsendenttinen merkitys jokapäiväisen elämämme eri alueilla. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme tämän aiheen eri puolia sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Lääketieteelliset yliopistotutkinnot on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta akateemisen ja tieteen alalla, ja sen tutkimus herättää edelleen keskustelua ja kiistoja. Tämä on epäilemättä aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten toivomme, että tämä artikkeli auttaa ymmärtämään paremmin Lääketieteelliset yliopistotutkinnot:n tärkeyttä.

Lääketieteellistä tutkintoa vaaditaan lääkärin ammatin harjoittamiseen.

Iso-Britannia

Isossa-Britanniassa lääkärin ammattia saa harjoittaa Bachelor of Medicine - tai Bachelor of Surgery -tutkinnon (’lääketieteen kandidaatti’ ja ’kirurgian kandidaatti’, MB ja BS) suorittanut. Muita lääkäreitä paitsi kirurgeja kuitenkin puhutellaan nimityksellä Doctor (’tohtori’). [1]

Italia

Lääketieteellinen tutkinto on kuudessa vuodessa suoritettava 360 opintopisteen laajuinen Laurea specialistica in Medicina e Chirurgia.[2][3] Tutkinto on yksiportainen.[4]

Suomi

Lääketieteen lisensiaatin (lyh. lääket. lis. ja LL; ruots. medicine licentiat, lyh. med. lic. ja ML)[5] tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto) vaaditaan 360 opintopisteen opintoja. Opinnot kestävät kuusi vuotta. [6] Lääketieteessä ei ole alempaa korkeakoulututkintoa, vaan lääketieteen koulutusohjelma on Suomessa yksiportainen.[7][8] Lääketieteen opiskelija saa kuitenkin lääketieteen kandidaatin (lyh. lääket. kand. ja LK; ruots. medicine kandidat, lyh. med. kand. ja MK) arvonimen suoritettuaan tietyn määrän opintoja.[9]

Lääketieteen tohtorin (lyh. lääket. toht. ja LT, ruots. medicine doktor, lyh. med. dr. ja MD) tutkintoon (jatkotutkinto) vaaditaan väitöskirjaa ja jatko-opintoja (Helsingin yliopistossa 40–60 opintopistettä).[10] Tutkinto oli aiemmin nimeltään lääketieteen ja kirurgian tohtori (lyh. lääket. ja kir. toht. ja LKT). Nykyisin lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvo myönnetään vain Helsingin yliopistossa promovoiduille lääketieteen tohtoreille.

Puhekielessä lääkäristä käytetty nimitys tohtori ei välttämättä liity lääkärin oppiarvoon.

Yhdysvallat

Lääketieteelliset korkeakoulut Yhdysvalloissa myöntävät Doctor of Medicine -oppiarvoja (’lääketieteen tohtori’, MD). Tutkinnon saa, kun on suorittanut yliopistossa noin neljän vuoden esiammatillisen koulutuksen ja neljän vuoden lääketieteen opinnot. [11]

On mahdollista osallistua tutkimusprojektiin ja kirjoittaa väitöskirja opintojen aikana. Tällöin valmistuu yliopistosta riippuen esimerkiksi kunniamaininnalla MD with Thesis (’lääketieteen tohtori väitöskirjalla’). [12]

Katso myös

Lähteet

  1. Kysy mitä vain. Miksi kirurgeja kutsutaan Englannissa mistereiksi? YLE Radio Suomi. Viitattu 31.3.2009.
  2. Laurea specialistica in Medicina e Chirurgia (ciclo unico) Università degli Studi di Verona. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
  3. Regolamento Didattico del Corso di Laurea Specialistica in Medicina e Chirurgia (PDF) Università di Pisa. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
  4. Medicina e Chirurgia 2009 / 2010. Guida di orientamento alla Facoltà (PDF) (Sivu 19) 2009. Università degli Studi di Padova. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
  5. Kotus: lyhenneluettelo. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Lääketiede Opintoluotsi. 30.1.2009. Opetusministeriö. Viitattu 31.3.2009.
  7. Lääketieteellinen tiedekunta. Terveystieteet. Opinto-opas 2008–2009, s. 42. Kuopion yliopisto, 2008. ISSN 1455-321X Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Yleistä lääketieteen opiskelusta Turussa Turun Lääketieteenkandidaattiseura ry..
  10. Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa Helsingin yliopisto. Viitattu 31.3.2009.
  11. Physician Education, Licensure, and Certification American Medical Association. Arkistoitu 8.5.2011. Viitattu 31.3.2009. (englanniksi)
  12. Curriculum 19.8.2008. University of California, San Francisco. Arkistoitu 28.2.2009. Viitattu 31.3.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla