Lisääntymislääketiede

Nykymaailmassa Lisääntymislääketiede:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikentyyppisille ihmisille. Lisääntymislääketiede on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tieteellisen merkityksensä vuoksi aihe, joka herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla. Kautta historian Lisääntymislääketiede on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja se on tuottanut suuren määrän tietoa, jota tutkitaan ja kyseenalaistetaan edelleen. Siksi on erittäin mielenkiintoista perehtyä Lisääntymislääketiede:n kattamiin eri näkökohtiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä.

In vitro -hedelmöitystä (IVF) eli koeputkihedelmöitystä käytetään lapsettomuuden hoidossa lisääntymislääketieteessä.

Lisääntymislääketieteessä etsitään lapsettomuuden syitä ja annetaan tarvittaessa hedelmöityshoitoja.[1] Lisääntymislääketieteeseen kuuluu myös naisten hormonitoiminnan häiriöiden ja nuorten tyttöjen gynekologisten ongelmien hoito. Transsukupuolisten hormonihoidot sekä hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtäävät hoidot esimerkiksi ennen syöpähoitoja kuuluvat myös lisääntymislääketieteeseen. Lisääntymislääketieteessä kerätään myös sukusoluja vapaaehtoisilta luovuttajilta, joita käytetään lapsettomuuden hoitoon.[2]

Julkisessa terveydenhuollossa lisääntymislääketieteellinen lapsettomuuden hoito tapahtuu erikoissairaanhoidossa, jonne tarvitaan lääkärin lähete perusterveydenhuollosta tai yksityislääkäriltä. Lähetteen kriteerinä on noin vuoden kestänyt yritys saada lapsi. Gynekologinen sairaus, joka heikentää mahdollisuutta tulla raskaaksi, voi aikaistaa hoidon aloitusta. Perustutkimusten lisäksi annetaan esimerkiksi inseminaatioita, koeputkihedelmöityshoitoja (IVF), hoitoja luovutetuilla sukusoluilla sekä vaativimpia lapsettomuushoitoja. Lainsäädäntö ja sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon perusteet ohjaavat annettavia hoitoja.[3]

Lisääntymislääketieteen koulutus Suomessa

Suomessa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot järjestävät lisääntymislääketieteen lisäkoulutusohjelmaa. Pohjakoulutusvaatimuksena on naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin koulutus. Kokopäiväinen koulutus kestää vähintään kaksi vuotta käytännön koulutusta Naistentautien toimialalla sen lisääntymislääketieteen yksikössä. Koulutuksen vastuuhenkilön arvion perusteella voidaan 4–6 kuukautta opinnoista toteuttaa osallistumalla alan tutkimustoimintaan. Koulutus sisältää myös teoreettista koulutusta 60 tuntia koulutusyksiköiden sisäisen viikkokoulutuksen lisäksi. Lisäkoulutusohjelmaan kuuluu koe, joka järjestetään valtakunnallisen erikoistumiskokeen yhteydessä.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Lisääntymislääke­tieteen yksikkö OYS Lasten ja naisten osaamiskeskus. Viitattu 19.1.2025.
  2. ↑ Request Rejected www.hus.fi. Viitattu 19.1.2025.
  3. ↑ Lapsettomuuden hoito www.hus.fi. Viitattu 19.1.2025.
  4. ↑ Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmat, Opinto-opas www.laaketieteelliset.fi. 19.12.2024. Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot. Viitattu 19.1.2025.