Nykymaailmassa Lamminjärvi (Eura) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Vuosien ajan Lamminjärvi (Eura) on kiinnittänyt kaiken ikäisten, sukupuolten, yhteiskuntaluokkien ja kansallisuuksien ihmisten huomion merkityksellisyytensä ja monimutkaisuutensa vuoksi. Ajan myötä Lamminjärvi (Eura) on edelleen ajankohtainen aihe, joka herättää ristiriitaisia mielipiteitä ja herättää ihmisissä tunteita. Lamminjärvi (Eura):stä on tullut arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tulevaisuuden vaikutuksensa vuoksi yhteinen kiinnostuksen kohde, joka motivoi meitä pohtimaan ja etsimään vastauksia. Tässä artikkelissa tutkimme Lamminjärvi (Eura):een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia, jotta voimme auttaa ymmärtämään ja analysoimaan tätä kiehtovaa ja merkittävää aihetta.
Lamminjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Eura |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | puroa myöten Vähäjärveen [1] |
Järvinumero | 34.035.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 45,4 m [2] |
Rantaviiva | 6,941 km [2] |
Pinta-ala | 89,219 ha [2] |
|
Lamminjärvi [2][3] tai Lammijärvi [1] sijaitsee Eurassa Mestilän ja Mannilan kylissä Satakunnassa ja kuuluu Eurajoen vesistön Vähäjärven valuma-alueeseen, joka laskee Säkylän Pyhäjärveen.[2][1]
Järven pinta-ala on 89 hehtaaria ja sen pituus on 2,4 kilometriä ja leveys noin kilometrin. Järven luusua sijaitsee sen pohjoispäässä Ahtistenlahdessa, mistä 1,3 kilometriä pitkä oja laskee läheiseen Vähäjärveen.[2][1]
Järvellä on 6,9 kilometriä pitkä rantaviiva ja sillä on kolme selvää lahtea. Ahvenniemenmäkeä seuraa etelään 1,1 kilometriä pitkä ja 230 metriä leveä lahti. Luoteessa oleva Luottiilahti on vain 300 metriä pitkä kuten myös koilliseen työntyvä 350 metriä pitkä Ahtistenlahti.[2][1]
Järveen laskee useita pieniä ojia, mutta Luottiilahteen laskee kaksi isompaa ojaa. Pohjoisesta Luottinkallion takaa laskee joitakin pelto- ja suo-ojia ja lounaasta laskee Särkijärvestä lähtevä ja 400 metriä pitkä oja. Limaniitun pelloilta laskee pitempi oja, joka tuo vettä Mestilän pelloilta ja Ämmäjärvestä.[1]
Järvellä on noin 30 loma-asuntoa, joita on eniten itärannalla ja Särkijärven kohdalla länsirannalla. Järvelle pääsee helposti yhdystieltä 2053.[1][4]
Ympäristön kallioperä kuuluu Laitilan rapakiveä sisältävään massiiviin.[5] Järvessä elää alkuperäisenä kantana jokirapu.[6] Veden laatu on käyttökelpoisuusluokitukseltaan tyydyttävää. Ongelmia aiheuttaa järven mataluus ja matalien rantojen ruohottuminen sekä umpeenkasvu. Tämän vuoksi on tehty kunnostusselvitys vuonna 2003 ja veden pintaa pidetään epävirallisesti aiempaa korkeammalla jo nyt.[4]
Järven eteläisen lahden pohjukassa itärannalla on tervahauta.
Joki ja meri: | Eurajoki • Eurajoensalmi • Selkämeri • Itämeri | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Lähivesistöt: | Lapinjoen vesistö • Kokemäenjoen vesistö: Kokemäenjoen alue ja Loimijoen valuma-alue • Aurajoen vesistö • Mynäjoen veistö • Laajoen vesistö | ||||||||||||||
Sivujokia: | Juvajoki • Pietarjoki • Köyliönjoki • Ahmasoja • Pyhäjoki • Yläneenjoki | ||||||||||||||
Järviä: |
|