Laulu tulipunaisesta kukasta (vuoden 1971 elokuva)

Nykymaailmassa Laulu tulipunaisesta kukasta (vuoden 1971 elokuva) on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisella, sosiaalisella, kulttuurisella tai teknologisella alalla Laulu tulipunaisesta kukasta (vuoden 1971 elokuva) on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa. Ajan myötä Laulu tulipunaisesta kukasta (vuoden 1971 elokuva):stä on tullut jatkuva keskustelunaihe, koska sen seuraukset ja vaikutukset vaikuttavat merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Laulu tulipunaisesta kukasta (vuoden 1971 elokuva):n eri ulottuvuuksia ja näkökulmia, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskunnassa.

Laulu tulipunaisesta kukasta
Sången om den eldröda blomman
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
Ohjaaja Mikko Niskanen
Käsikirjoittaja Panu Rajala
Mikko Niskanen
Perustuu Johannes Linnankosken romaaniin Laulu tulipunaisesta kukasta
Tuottaja Arno Carlstedt
Säveltäjä Jaakko Salo
Niinilahden pelimannit
Kuvaaja Osmo Harkimo
Pasi Immonen
Arto Kaivanto
Leikkaaja Seija Manninen
Eero Jaakkola
Pääosat Pertti Melasniemi
Marjatta Pasanen
Soile Markkanen
Leo Lastumäki
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö AC-Tuotanto
Ensi-ilta 29. lokakuuta 1971
Kesto 99 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 366 600 markkaa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Laulu tulipunaisesta kukasta on Mikko Niskasen ohjaama suomalainen värielokuva vuodelta 1971. Se perustuu Johannes Linnankosken saman nimiseen romaaniin vuodelta 1905. Niskasen ohjaus on viides romaanin pohjalta tehty elokuva[1].

Tarina kuvaa nuorukaista, joka vikittelee isän mielestä tyttöjä liiaksi. Isä lähettää pojan pois kotoa, ja tämä lähtee tukkilaiseksi. Kriitikko näkee Niskasen teoksessa huolimatonta ajankuvaa. Elokuvan tarina olisi sijoitettu 1930-luvulle, mutta puvustus on kuitenkin myöhäisempää, ja seksuaalimoraali muistuttaa pikemminkin 1960-luvun vapaan rakkauden ihannetta kuin 1800-lukua. Perinteinen moraalikäsitys näyttäytyy kuitenkin elokuvan lopussa. Runsaan lähikuvien käytön syyksi kriitikko epäilee Niskasen työskentelyä samaan aikaan televisiolle. Niskasella on cameorooli tukkijätkänä.[2] Elokuvan ansioksi nähdään Osmo Harkimon suomalaisen maiseman kuvaus.[1]

Teuvo Tulio on vuonna 1938 ohjannut samasta romaanista mustavalkoisen elokuvan, ja Ruotsissa Linnankosken romaanista on tehty kolme filmatisointia, vuosina 1919 (ohjaus Mauritz Stiller), 1934 (Per-Axel Branner) ja 1956 (Gustaf Molander).

Näyttelijät

 Pertti Melasniemi … Koskelan Olavi, "Olli"  
 Marjukka Arasola … Tuomenkukka  
 Aune Hurme-Virtanen … Olavin äiti  
 Anna-Maija Kokkinen … Annansilmä  
 Sirkka Korhonen … nainen ravintolassa  
 Soili Markkanen … Pihlajanterttu  
 Marjatta Pasanen … Kyllikki Moisio  
 Regina Pekkola … Elämänlanka  
 Marjatta Saraheimo … Tumma tyttö  
 Marjut Sariola … Gaselli  
 Milla Vuolle … ilotyttö  
 Leena Åkerlund … Metsänneito  
 Martti Eronen … tukkilainen  
 Vilho Hytönen … renkipoika  
 Jussi Inkinen … Olavin isä  
 Leo Lastumäki … uittopäällikkö  
 Tauno Lehtihalmes … Kyllikin isä, Moision isäntä  
 Markku Metsola … mies rattailla  
 Esa Määttä … tunnistamaton rooli  
 Sakari Niskanen … tukkilainen  
 Ilmari Piilonen … tukkilainen  
 Lauri Rasi … hanuristi  
 Lempi Piilonen … nainen heinätansseissa  
 Pia Virtasola … nainen heinätansseissa  
 Sulo Hokkanen … tukkilainen  
 Arto Kaivanto … tukkilainen  
 Allan Paavo … tukkilainen  
 Harry Harkimo … kylänpoika  
 Jorma Niskanen … kylänpoika  
 Antti Tarkiainen … kylänpoika  
 Marja Niskanen … Verenpisaran ääni  
 Mikko Niskanen … Palsamin ääni / rehentelevä tukkilainen  
 Leena Niskanen … kyläntyttö  
 Paavo Pentikäinen … vihjaileva kylänmies  
 Yrjö Liehunen … häävieras  

Lähteet

  1. ↑ a b Päivän elokuvia, Tv-maailma, 11/2012 sivu 25
  2. ↑ Harri Römpötti, Raikulipojan epäeroottiset harharetket, Helsingin Sanomat 22.3.2012, sivu D 7

Aiheesta muualla