Nykymaailmassa Leena Kuumola:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnan sektorille. Leena Kuumola on herättänyt suurta keskustelua ja analyyseja useilla eri aloilla joko talouteen, politiikkaan, tieteeseen tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Leena Kuumola:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia sekä sen vaikutusta nykymaailmaan. Eri lähteiden ja lähestymistapojen avulla yritämme valaista tätä aihetta ja tarjota kattavamman ja syvällisemmän näkemyksen sen tärkeydestä ja seurauksista.
Leena Kuumola (s. 1958[1]) on suomalainen kuvataidekriitikko, jonka suomen- ja ruotsinkielisiä arvioita ja kolumneja ovat vuodesta 2006 alkaen julkaisseet Hufvudstadsbladet, Ny Tid, Taide, Mustekala ja Turun Sanomat. Kuumola on kirjoittanut taiteesta myös näyttelykatalogehin sekä tehnyt opetus- ja käännöstöitä. Koulutukseltaan Kuumola on filosofian maisteri.
Vuosina 1992−2005 Kuumolalla oli oma taidegalleria, joka toimi aluksi Tukholmassa ja siirtyi vuonnna 1996 Helsinkiin Oksasenkatu 11:teen. Käsitteelliseen ja kokeelliseen taiteeseen keskittynyt Galleri Leena Kuumola tarjosi ajan taidemarkkinoista riippumattoman taiteen esityapaikan erityisesti vaihtoehtoisen taiteen tekijöille. Galleriassa esiteltiin monia marginaalisia taiteen muotoja, kuten käsite- ja tilataidetta ja ääni- ja valoteoksia sekä järjestettiin kokeellisen elokuvan näytöksiä, joissa esitettiin toisinaan myös äänitaidetta.[2]
Suomen Kulttuurirahasto myönsi Kuumolalle vuonna 2014 E. J. Vehmas -palkinnon, joka jaetaan ansioituneelle taidekriitikolle.[1]