Nykyään Taide (lehti) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Tämä aihe on vuosien ajan saavuttanut merkittävää merkitystä herättäen asiantuntijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostuksen. Taide (lehti):n merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla. Siksi on olennaista ymmärtää perusteellisesti Taide (lehti):een liittyvät näkökohdat, sen vaikutukset sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi tässä artikkelissa käsittelemme kattavasti ja objektiivisesti Taide (lehti):een liittyviä eri näkökohtia, jotta voimme tarjota selkeän ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
| Taide | |
|---|---|
| Lehtityyppi | aikakauslehti |
| Aihealue | kuvataide |
| Julkaisija | Kustannus Oy Taide |
| Levikki | 2500 |
| Perustettu | 1930, 1959 |
| Päätoimittaja | Pessi Rautio (2009) |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | 210 × 260 mm |
| Ilmestymistiheys | 6 kertaa vuodessa |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Taide-niminen aikakauslehti on ilmestynyt kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen julkaistiin vuonna 1930, seuraava vuosina 1945–1952 ja nykyinen vuodesta 1959 alkaen.
Nykyinen kuvataiteen erikoislehti käsittelee kuvataiteen ilmiöitä Suomessa ja ulkomailla. Lehden alaa ovat muun muassa näyttelykatsaukset, kritiikit, taidehistoria ja kuvataiteen ajankohtaiset tapahtumat. Taide on ainoa suomalainen laaja-alainen kuvataidelehti. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, [1][2] ja sen painos on 2500. Taide-lehteä julkaisee Kustannus Oy Taide, joka kustantaa myös kirjoja ja toimittaa taiteilijamatrikkelia.
Lehden päätoimittajaksi valittiin tammikuussa 2009 Pessi Rautio.[3][1]
Taide-nimisen lehden ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuussa 1930. Sen nimiösivulla ilmoitettiin, että lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Toimittaja oli Ville Väisänen ja sihteeri A. Pienimäki. Avustajia olivat Wäinö Aaltonen, Ernst Lampén, Hilda Dellmann, Joel Lehtonen, Jussi Kari, Olli Nuorto, Toivo Raita ja Heikki Välisalmi.
Lehden ohjelma oli: "Kaikki taiteen ja taide kaikkien hyväksi". Toimitus määritteli, että lehti on "kaikkien oma lehti, jossa kaikista valtiollisista puolueintresseistä vapaana seurataan taidetta ja taiteilijoita. Se ei erikoistu minkään eri taiteenhaaran palvelukseen, vaan seuraa yhtä lämpimällä mielenkiinnolla sen kaikkia aloja ja muotoja, ja on siis yleinen taidelehti. -- Tunnettu asia on, että jo kauan aikaa on taiteilijapiireissämme kytenyt toive, että perustettaisiin tämänkaltainen lehti, joka olisi pyhitetty vain taiteelle eikä ollenkaan politiikalle".
Lehdestä ilmestyi kaksi numeroa. Sisältö painottui esittäviin taiteisiin.[4]
Vuonna 1945 alkoi ilmestyä aikakauslehti Taide, jonka päätoimittajana oli aluksi E. J. Vehmas ja vuodesta 1949 Alf Krohn. Sen määrittely oli: ”Kuvaamataiteita sekä sovellettuja taiteita ja arkkitehtuuria käsittelevä aikakausjulkaisu”. Kustantaja oli Kustannusosakeyhtiö Kirjamies ja myöhemmin Kustannusaitta. Lehden oli määrä ilmestyä kuusi kertaa vuodessa, mutta usein yhdistettiin kaksi numeroa ilmestymään samanaikaisesti. Ensimmäiseen numeroon kirjoittivat päätoimittajan lisäksi muun muassa Onni Okkonen, Ragnar Ekelund, Eila Pajastie, Edvard Richter, Weikko Puro ja Sirkka Kallio-Visapää.[5]
Uuden Taide-lehden syntyä ideoitiin tammikuussa 1959 Helsingin yliopiston juhlasalissa kokoontuneilla kulttuuripoliittisilla neuvottelupäivillä.[6] Lehden näytenumero julkaistiin syksyllä 1959 nimellä "Taide 60" ja se alkoi ilmestyä säännöllisesti vuodesta 1960 alkaen, aluksi neljä numeroa vuodessa.
Taide-lehden ensimmäinen päätoimittaja, taidemaalari ja professori Erkki Koponen totesi lehden linjasta:
»Taide pyrkii antamaan maamme taiteesta, sen erilaisista virtauksista ja ilmenemismuodoista mahdollisimman ennakkoluulottoman ja objektiivisen kuvan. Se tulee kiinteästi seuraamaan sekä oman maamme että suurempien ulkomaisten keskusten taidetapahtumia. Se varaa tilaa myös rakentavalle arvostelulle ja yksityisten mielipiteitten esittämiselle. -- Taide on kaikista suunnista ja ryhmittymistä vapaa lehti. Sen yksinomaisena pyrkimyksenä on kuvataiteemme edistäminen.[7]»
Erkki Koposen Taide-lehden alun päätoimittajakauden pääkirjoitukset olivat usein ohjelmallisia, kuten ”Ongelmamme” (4/1960), ”Nykytaiteen museo” (1/1961) ja ”Kansallinen taide” (2/1961).
Lehti on käsitellyt suomalaista ja ulkomaista nykytaidetta, kuvataiteilijoita, sekä taiteen teorioita. 1970-luvulla lehti julkaisi aineistoa kansainvälisestä taiteesta sekä Venäjän ja Neuvostoliiton avantgardesta, mutta melko vähän artikkeleita sosialistisesta realismista. Esimerkiksi vuoden 1974 kakkosnumeron teemana oli futurismi.[8]