Levä (Ypäjä)

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Levä (Ypäjä):tä, aihetta, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Levä (Ypäjä) on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi jokapäiväisen elämän eri alueilla. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Levä (Ypäjä) on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten näkemisessä ympäröivästä maailmasta sekä päätöksenteossa, jotka vaikuttavat sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. Yksityiskohtaisen ja puolueettoman analyysin avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Levä (Ypäjä):tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa tarjoamalla maailmanlaajuisen näkemyksen, joka kattaa erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja.

Levä

Levä

Koordinaatit: 60°46.739′N, 23°17.949′E

Valtio Suomi
Maakunta Kanta-Häme
Kunta Ypäjä
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä











Levän koulu.
Ypäjän kylät 1927:
1. Ypäjä, 2. Perttula, 3. Kartano, 4. Varsanoja, 5. Manninen, 6. Levä, 7. Palikkala.

Levä on kylä Ypäjällä Loimijoen eteläpuolella. Kulmakuntia Levän alueella ovat Ketokylä, Jyvämäki ja Saarikko. Kylällä toimi vuoteen 2018 Levän koulu.[1]

Historia

Levän historiallinen kylätontti on sijainnut Levänmäellä Loimijoen rannalla, nykyisestä Leväntiestä erkanevan Levänmäentien varrella Poukkasillan kohdalla. Siellä sijainnut Levän ryhmäkylä käsitti aikoinaan satoja rakennuksia. Nykyäänkin Levänmäellä sijaitsevat Markkulan, Hossin, Rassin ja Kylä-Tuomolan talot. Kylän eteläpuolella on Levänsuo, joka Kartanonkylän kartanon aikana ojitettiin ja otettiin viljelykseen. Levänsuon eteläpuolella Uudessakylässä on vanhastaan sijainnut Köllin talo. Muista kylän vanhoista taloista ovat vielä jäljellä Lassila Levänsuon laidalla Levänmäestä kaakkoon ja Tuomola Saarikon aukean pohjoislaidalla Jyvämäen eteläpuolella.

Vaikka Levä onkin vanha talonpoikaiskylä, sen historiaan on vaikuttanut Jokioisten kartano ja siitä myöhemmin erotettu Kartanonkylän kartano. Kylän talojen ollessa erilaisessa suhteessa kartanoon osa niistä yhdistettiin kartanon maihin ja kylän takamaille Saarikkoon, Loimijoen sivujoen Kuusjoen latvoille muodostettiin Kartanonkylän kartanolle Saarikon ulkotila. Kun Kartanonkylän kartano sittemmin liitettiin uudelleen Jokioisten kartanon yhteyteen ja Jokioisten kartanon omistajaksi tuli valtio, erotettiin kartanon maista ensin 1920-luvulla vuokra-alueita, ja toisen maailmansodan jälkeen koko Saarikon ulkotilan maat käytettiin siirtoväen asuttamiseen maanhankintalain mukaisia tiloja perustamalla.

Lähteet

  1. Kyrö, Jaakko: Levän koulun ovet kiinni yksimielisesti. Forssan Lehti, 16.2.2018, nro 44, s. 7.