Liro

Tässä artikkelissa perehdymme Liro:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Var1:lla on ollut varhaisimmista juuristaan ​​vaikutuksiinsa nyky-yhteiskuntaan saakka merkittävä rooli eri aloilla, ja se on vanginnut kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme keskeisiä näkökohtia, jotka ovat vaikuttaneet Liro:n suosioon ja merkitykseen, sekä sen vaikutusta nykykulttuuriin. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsittelemme Liro:n eri näkökohtia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutuksiin teknologiaan ja innovaatioihin tarjoamalla kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.

Liro
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Silmälläpidettävä [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Viklot Tringa
Laji: glareola
Kaksiosainen nimi

Tringa glareola
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Liro Wikispeciesissä
  Liro Commonsissa

Liro.

Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja.

Koko ja ulkonäkö

Liron pituus on 18,5–21 cm, siipien kärkiväli 35–39 cm ja paino 50–90 g. Liro on päältä harmaanruskea vaalein täplin, vatsa on valkoinen ja kaula sekä pää harmahtavat. Nokka on suora ja kahlaajan nokaksi keskimittainen, koivet ovat pitkät ja kellertävät. Yläperä on valkoinen ja pyrstössä on kapeita tummia raitoja. Liro on nopea ja hermostuneen oloinen liikkeissään. Kutsuäänikin on hätäisen kuuloinen ’jih-jih’. Varoittelee loputtomalla ’kip-kip’ äänisarjalla. Laulunsa se esittää tavallisesti soidinlennossa, ja siitä laji on saanut nimensä: ’liro-liro-liro...’.lähde?

Suomen vanhin rengastettu liro on ollut 7 vuotta 6 kuukautta 18 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 11 vuoden 7 kuukauden ikäinen yksilö.lähde?

Levinneisyys

Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois- ja Keski-Suomesta. Suomessa pesii noin 250 000 paria ja se on Suomen runsaslukuisin kahlaaja. Euroopan pesimäkanta on noin ½ miljoonaa paria. Liro pesii Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä aina Kaukoitään saakka. Maailman populaation kooksi arvioidaan 3,1–4,3 miljoonaa paria.lähde?

Liro on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa ja Aasian eteläosissa sekä Australiassa. Suomeen lirot saapuvat huhti–toukokuun vaihteessa ja toukokuussa. Keväällä nähdään usein satapäisiä parvia sopivilla tulvaniityillä. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa naaraiden muutolla. Nuoret lirot muuttavat pääasiassa elokuussa, mutta syyskuussakin voi vielä tavata pieniä parvia.lähde?

Elinympäristö

Liron tavallisinta elinympäristöä ovat suot, kosteikot ja rehevät lintujärvet. Lajin voi tavata myös pelto-ojien liepeiltä muuttoaikoina.

Liro uimarannalla.

Lisääntyminen

Pesä on tavallisesti maassa esimerkiksi saramättäässä. Joskus pesii matalalla puussa olevaan vanhaan rastaanpesään. Munia on 4, joita molemmat emot hautovat noin 3 viikkoa. Naaras jättää hautomisen koiraan huoleksi haudonnan loppuvaiheessa. Poikaset ovat pesäpakoisia. Kummatkin puolisot hoitavat niitä aluksi, mutta pian naaras jättää perhehuolet koiraalle ja lähtee muuttomatkalle. Poikaset oppivat lentämään noin 3–viikkoisina.lähde?

Ravinto

Liro syö etupäässä maassa ja vedessä eläviä selkärangattomia. Saattaa syödä myös kasvien osia.lähde?

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Tringa glareola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 570. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.8.2021.
Liron munia.

Aiheesta muualla