Tässä artikkelissa tutkimme Mastodon (ohjelmisto):n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Mastodon (ohjelmisto) on ollut mielenkiinnon ja keskustelun aiheena useilla tiedon aloilla yhteiskuntatieteistä teknologiaan. Sen vaikutus on ylittänyt maantieteelliset ja kulttuuriset rajat, ja sen merkitys kehittyy jatkuvasti. Näillä sivuilla analysoimme eri näkökohtia, jotka muodostavat Mastodon (ohjelmisto):n läsnäolon nykyisessä todellisuudessamme sekä sen heijastuksen tulevaisuuteen. Sen alkuperästä sen käytännön seurauksiin perehdymme syvälliseen analyysiin, joka pyrkii valaisemaan aihetta, joka on niin tärkeä kuin se on väistämätön nykyaikana.
Mastodon | |
---|---|
![]() |
|
Kehittäjä | Mastodon-projekti, Mastodon gGmbH |
Kehityshistoria | |
Vakaa versio | 4.3.6 |
Tiedot | |
Ohjelmistotyyppi | mikrobloggaus |
Ohjelmointikielet | Ruby on Rails, JavaScript (React.js, Redux) |
Lisenssi | AGPLv3 |
Aiheesta muualla | |
Verkkosivusto |
Mastodon on avoimen lähdekoodin palvelin- ja asiakasohjelmistopaketti yhteisöpalveluihin.[1] Se noudattaa ActivityPub-protokollaa[2] ja toimii Fediversumissa.
Mastodon-ohjelmiston voi kuka tahansa asentaa omalle palvelimelleen eli instanssille. Mastodon-instanssit voivat kommunikoida saumattomasti sekä muiden Mastodon-instanssien että muiden ActivityPub-protokollaa tukevien Fediversumin palveluiden kanssa.[3]
Yksi suosituimmista Mastodon-ohjelmistoa käyttävistä instansseista on Euroopassa toimiva MastodonSocial. Suomalaisista Mastodon-instansseista tunnetuimpiin kuuluu Mastodontti.
Euroopan unionin EU Voice toimii omalla instanssillaan.[4]
Mastodonin maskotti on mastodontti, joka toisinaan kuvataan tabletilla tai älypuhelimella. Ohjelmistossa postauksia eli julkaisuja kutsutaan "tuuteiksi".[5]
Vuonna 2016 Eugen Rochko alkoi kehittää Mastodon-ohjelmistopakettia. Hän julkaisi sen lokakuun alussa 2016, suoritettuaan tietojenkäsittelytieteen kandidaatin tutkinnon Jenan yliopistossa.[6] Ohjelmistopakettiin kuului tuolloin Mastodon-palvelinohjelmisto sekä asiakasohjelmistoksi Mastodon-Web-sovellus.lähde? Hän oli aluksi miettinyt, että osallistuisi GNU Social -palvelinohjelmiston kehitykseen, mutta päätyi sen sijaan luomaan Mastodonin tyhjästä.[7]
Vuonna 2017 Mastodon-ohjelmistopaketin komponenteissa siirrytiin ActivityPub-protokollaan säilyttäen aiemmin käytetyn OStatus-protokollan tuki väliaikaisesti.[8] OStatus-tuki poistettiin asteittain myöhemmin.[9][10][11] Modernimpi ActivityPub-protokolla oli merkittävä parannus Mastodon-ohjelmistopakettiin ja vakiinnutti paikkansa muissakin vastaavissa ohjelmistoissa.
Vuonna 2021 Rochko perusti Mastodon-projektin taakse yleishyödyllisen osakeyhtiön, Mastodon gGmbH:n. Kehitystä jatketaan organisaation alla ja se toimii projektin oikeushenkilönä.[12] Vuosina 2021–2022 Mastodon-ohjelmistopakettiin lisättiin komponenteiksi iOS ja Android-asiakasohjelmat.[13][14][15][16][17]
Tammikuussa 2025 Rochko ja Mastodon ilmoittivat aikeesta siirtää omistuksen kokonaan voittoa tavoittelemattomaan yhdistykseen.[18]
Huhtikuussa 2017 Mastodonin käyttäjämäärä kasvoi noin 140 tuhannella käyttäjällä yhden viikon aikana, kun aiemmin käyttäjiä oli ollut noin 160 tuhatta. Kahdesta japanilaisesta Loliconin sallivasta palvelimesta tuli suurimpia Mastodon-instansseja ja niiden ympärille syntyi muita pienempiä japanilaispalvelimia.[19]
Joulukuun alussa 2022, sen jälkeen kun Elon Musk osti Twitterin, Mastodonin käyttäjien määrä nousi 2,5 miljoonaan (lokakuun 0,5 miljoonasta). Käyttäjämäärä näyttää kuitenkin vähentyneen tämän jälkeen ja tammikuussa 2023 aktiivisia käyttäjiä oli 1,8 miljoonaa.[20]
Kehittäjä Eugen Rochkon asetti Mastodonin tavoitteeksi että se on turvallisempi kuin Twitter tai Reddit. Yksi syistä Mastodonin luontiin oli että Twitter ei Rochkon mielestä moderoitunut tarpeeksi viharyhmiä vastaan. Alkuperäisen mastodon.social-palvelimen sääntönä oli "ei natseja", joka on otettu myös muiden myöhemmin perustettujen yhteisöjen säännöksi. Vuonna 2019 Rochko esitteli Mastodon Server Covenant -säännöstön. Jokaisen yhteisöön liittyvän palvelimen pitää aktiivisesti moderoida rasismia, seksismiä, homofobiaa ja transfobiaa vastaan.[21] MastodonSocialin verkosto on käyttäjille turvallinen tila, jossa ei sallita valkoista ylivaltaa, antisemitismiä tai transfobiaa kuten muualla Internetissä.[22]
Mastodon muistuttaa paljolti Twitteriä.[23] Mastodon-käyttäjät lähettävät lyhyitä julkaisuja muiden nähtäväksi. Twitterin 280 merkin rajoituksesta poiketen Mastodon viestit voivat sisältää 500 merkkiä.[23] Julkaisuja kutsutaan ”tuuteiksi”[5], Twitterin ”tweettien” sijaan. Mastodon kokoaa julkaisut paikallisiin ja kaikkien verkkoon liitettyjen palveluiden aikajanoilla reaaliajassa. Paikallinen aikajana näyttää yksittäisen palvelimen käyttäjien julkaisut, kun taas yhdistetty aikajana näyttää kaikkien Mastodon-palveluiden julkaisut. Käyttäjät voivat kommunikoida saumattomasti eri Mastodon- ja muiden ActivityPub-palveluiden välillä muodoltaan sähköpostiosoitteita muistuttavilla käyttäjätunnuksilla.[23]
Mastodonissa on useita ominaisuuksia yksityisyyden hallitsemiseen. Käyttäjä voi määritellä jokaiselle viestille onko se julkinen vai yksityinen. Julkiset viestit näkyvät maailmanlaajuisessa syötteessä eli aikajanalla. Yksityiset viestit jaetaan vain käyttäjän seuraajien aikajanalla. Käyttäjät voivat myös merkitä tilinsä täysin yksityisiksi.[24] Mastodonin haku on suunniteltu niin, että yleisesti viestit ovat haettavissa vain aihetunnisteilla ja sen kokotekstihaku löytää pelkästään käyttäjän omat ja hänet suoraan mainitsevat viestit, suosikit ja kirjanmerkit. Tämän suunnitteluratkaisun perusteena on toisten käyttäjien kohdistetun häiriköinnin ehkäisy.[25]
Mastodon-palvelinohjelmisto hoitaa palvelinpuolen. Muiden palvelimien kanssa kommunikointiin se käyttää ActivityPubia ja tarjoaa asiakasohjelmien käyttöön ActivityPubin mukaisen rajapinnan.[26][27]
Selaimella käytettävä Mastodon-Web-sovellus tulee Mastodon-palvelimen mukana ja siinä kiinni. Asiakasohjelmat löytyvät myös Androidille ja iOS:lle. Mastodon-projektin omien asiakasohjelmien lisäksi toimivat myös muut AcitivityPubia tukevat asiakasohjelmat.lähde?
Muun muassa Tokodon-asiakasohjelma tukee Fediversumin palveluita.[28]
Palvelinohjelmisto on tehty Ruby on Railsilla ja Node.js:llä. Tietokantaohjelmistona toimii PostgreSQL.[29]
Selaimella käytettävä Web-sovellus on tehty React.js:llä ja Reduxilla.[29] Mastodon Android-sovellus on kirjoitettu Java-ohjelmointikielellä[30] ja iOS-sovellus Swift-ohjelmointikielellä.[31]