Ruby on Rails
Ruby on Rails on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta vuosien varrella. Yhteiskunnan kehittyessä Ruby on Rails:stä on tullut olennainen osa ihmisten elämää. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Ruby on Rails:tä pidetään avaintekijänä ympäröivän maailman ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Ruby on Rails:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Ruby on Rails:n tärkeyttä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassamme.
| Ruby on Rails | |
|---|---|
 |
|
| Luoja | David Heinemeier Hansson[1] |
| Kehityshistoria | |
| Ensijulkaisu | heinäkuu 2004[1] |
| Vakaa versio | 8.0.2 / [2] |
| Kehitystilanne | aktiivinen |
| Tiedot | |
| Ohjelmistotyyppi | ohjelmistokehys |
| Ohjelmointikielet | Ruby |
| Lisenssi | MIT-lisenssi |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivusto | |
| Versiohallinta | |
Ruby on Rails, yleensä lyhyesti Rails tai RoR, on Ruby-ohjelmointikieleen pohjautuva ohjelmistokehys (engl. framework). Se on avointa lähdekoodia.
Rails pohjautuu MVC-arkkitehtuuriin, ja on tarkoitettu lähinnä WWW-pohjaisten sovellusten luomiseen.
Muista WWW-kehyksistä Rails erottuu lähinnä tarvittavan ohjelmakoodin pienestä määrästä ja konfigurointitarpeen puutteesta. Malli, eli ohjelmointikielen näkemys tietokannan tauluista, rakennetaan lähes kokonaan automaattisesti: Ohjelmoija luo tyhjän luokan, ja Rails löytää automaattisesti samannimisen taulun tietokannasta ja päättelee mitä sarakkeita siinä on. Näkymä, eli HTML jonka käyttäjä näkee, luodaan suoraan HTML-paloista. Ohjain, eli luokka joka vastaa käyttäjän antamiin komentoihin, määritellään luokkana jonka metodiksi koodi kirjoitetaan - ja Rails tukee myös tyypillisten tietueiden luonnin, lukemisen, päivittämisen ja tuhoamisen mahdollistavien metodien automaattista määrittelyä.
Rails tukee myös muita toimintoja, kuten asynkronisia JavaScript-toimintoja (ns. Ajax-toiminnot), sähköpostin lähettämistä ja vastaanottamista, sekä Web Services -toimintoja.
Rails toimii lähes kaikissa käyttöjärjestelmissä missä Rubykin. Web-palvelimeksi sopii niin Rubyn mukana tuleva pieni WebRICK-palvelin kuin myös Apache tai Lighttpd. Tietokannaksi sopii myös moni – niin MySQL, PostgreSQL kuin SQLite ovat tuettuina, kuten myös moni kaupallisista palvelimista, kuten Oracle ja IBM DB2.
Lähteet
- ↑ a b Grimmer, Lenz: Interview with David Heinemeier Hansson from Ruby on Rails MySQL AB. Arkistoitu 25.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Release 8.0.2, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
Aiheesta muualla
- Ruby on Railsin kotisivu (englanniksi)
- Ohjeita Ruby on Railsin käyttöön (englanniksi)