Tämä artikkeli käsittelee aihetta Mehiläistäit, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta, koska sillä on monia vaikutuksia eri alueilla. Mehiläistäit:tä ovat tutkineet eri tieteenalojen asiantuntijat, jotka ovat pyrkineet ymmärtämään perusteellisesti sen ominaispiirteitä, vaikutuksia ja merkitystä yhteiskunnassa. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Mehiläistäit on herättänyt keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksesta kulttuuriin, talouteen, politiikkaan, tekniikkaan, ympäristöön ja muihin ihmiselämän perusnäkökohtiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on esittää kattava ja päivitetty näkemys Mehiläistäit:stä, tutkien sen monia puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Mehiläistäit | |
---|---|
![]() Braula coeca |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Alaluokka: | Siipikantaiset Pterygota |
Ylälahko: | Neoptera |
Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
Alalahko: | Kärpäset Brachycera |
Osalahko: | Muscomorpha |
Heimo: |
Mehiläistäit Braulidae Pascoe, 1877 |
Suvut | |
Katso myös | |
Mehiläistäit eli mehiläistäikärpäset (Braulidae) on 8 lajia käsittävä heimo pieniä, litteitä ja täysin siivettömiä kärpäsiä. Lajeista tärkein lienee mehiläispesissä elävä mehiläistäikärpänen eli mehiläistäi (Braula coeca).
Mehiläistäit ovat vain vajaan kahden millimetrin pituisia vaaleanruskeita kärpäsiä. Monista muista loisina elävistä kärpäsistä poiketen niillä ei ole siipiä missään elämänsä vaiheessa. Kaikki heimon lajit elävät hunajamehiläissuvun (Apis) mehiläisten pesissä. Aikuinen kärpänen kiinnittyy mehiläiseen eturaajojensa avulla ja varastaa ravinnokseen mehiläisen syömää ruokaa sen suun ympäriltä. Käytännössä kärpänen vain matkustaa mehiläisen mukana, eikä se vahingoita isäntäänsä millään tavalla. Jos mehiläistäitä on yhdessä mehiläisessä monta, mehiläinen saattaa kuitenkin kärsiä ravinnonpuutteesta. Toukat kaivavat käytäviä mehiläispesän kennostoon. Ne syövät hunajaa ja siitepölyä.
Käsitykset täiden haitallisuudesta mehiläispesässä vaihtelevat, mutta niiden ei katsota muodostavan merkittävää haittaa yhdyskunnille. Mehiläistäit ovat harvinaistuneet varroapunkkiin kohdistettujen myrkytysten myötä.