Nykymaailmassa Meningoseele:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Meningoseele on kiinnittänyt kaikkien huomion alan asiantuntijoista aina vähän aiheesta tietäviin. Tekniikan ja yhteiskunnan nopean kehityksen myötä Meningoseele on tullut merkitykselliseksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Meningoseele:n monimutkaisuutta ja ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme kattavan yleiskatsauksen tästä kiehtovasta aiheesta.
| Meningoseele (selkärankahalkio) | |
|---|---|
| Luokitus | |
| ICD-10 | Q05 |
| MeSH | C16.131.666.680.598 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Meningoseele (lat. meningocele) eli selkärankahalkio on spina bifida -tyyppisiin selkäytimen kehitysvammoihin kuuluva vamma. Meningoseelestä on kyse silloin, kun epätäydellisesti sulkeutuneesta neuraaliputkesta pursuaa osittain ulos aivo-selkäydinnestettä ja selkäydinkanavan suojakalvoja. Vamma aiheuttaa lapsen selkään pienen kohjun, mutta koska selkäydin ja hermot eivät pursua kohjuun, hermot eivät vaurioidu ja siten meningoseele-henkilöille ei aiheudu spina bifidasta kovin vaikeita oireita.[1]
Meningoseele on spina bifida -tyypin sulkeutumishäiriöistä harvinaisin.[1] Se eroaa yleisemmästä meningomyeloseelestä siten, että meningomyeloseelessä selkäydin ja hermot ovat vaurioituneet niiden pullistuttua aivo-selkäydinnestettä sisältävään kohjuun.[2]