Merileijonat

Nykyään Merileijonat on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Yhä globalisoituvassa ja verkostoituvassa maailmassa Merileijonat:stä on tullut monenlaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Ammattilaisista ja tutkijoista suureen yleisöön kiinnostus Merileijonat:tä kohtaan on lisääntynyt ja sen merkitys on näkynyt arjen eri alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, sosiaalinen, teknologia- tai kulttuuriala, Merileijonat on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan ja ymmärrämme sitä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Merileijonat:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa.

Merileijonat
Tasmanianmerileijona (Neophoca cinerea)
Tasmanianmerileijona (Neophoca cinerea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Korvahylkeet Otariidae
(luokittelematon): Merileijonat
Otariinae
Gray, 1825
Lajit
Katso myös

  Merileijonat Commonsissa

Merileijonat (Otariinae) on korvahylkeiden (Otariidae) heimoon kuuluva lajiryhmä, jota on perinteisesti pidetty alaheimona. Korvahylkeiden jako kahteen alaheimoon, merileijoniin ja merikarhuihin eli turkishylkeisiin (Arctocephalinae), on kuitenkin osoittautunut epäluonnolliseksi, eikä sitä nyttemmin yleensä käytetä.[1] Merileijonat erottaa merikarhuista jälkimmäisille tyypillisen tiiviin pohjaturkin puuttuminen.

Merileijoniin luettiin viisi sukua ja 5–7 lajia, joista yksi on hiljanmilloin? kuollut sukupuuttoon. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut merileijona-termin hylkäämistä myös lajinimistä – ryhmään kuuluvat lajit olisivat ”isohylkeitä” ja ”tyynenmeren”- ja ”australianhylkeitä”.[2] ”Isohylkeet”-nimeä tosin ehdotetaan myös varsinaisten hylkeiden (Phocidae) heimoon kuuluville merinorsuille.[3]

Lähteet

  1. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Otariinae (TSN 655839) itis.gov. Viitattu 6.6.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta (2008): Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (Toimikunnan vahvistamaton ehdotus) Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 6.2.2012. Viitattu 18.11.2010. — Suomen kielen lautakunta suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. Suomen kielen lautakunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet Kotus.fi. 20.11.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 18.10.2011.
  3. ↑ Etelänmerinorsu (Mirounga leonina) Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus