Minervanpöllö
Tässä artikkelissa tutkimme Minervanpöllö:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on herättänyt kiinnostuksen kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Minervanpöllö on ollut avainasemassa yhteiskunnassa ja kulttuurissa sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Vuosien varrella se on herättänyt keskustelua, synnyttänyt intohimoja ja kehittynyt monin tavoin. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tarkastelemme Minervanpöllö:een liittyviä erilaisia näkökulmia asiantuntijalausunnoista ilmiön koskettamien henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tämän artikkelin tavoitteena on viime kädessä tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Minervanpöllö:stä ja kutsua lukijaa pohtimaan, kyseenalaistamaan ja arvostamaan sen monimutkaisuutta.
| Minervanpöllö | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pöllölinnut Strigiformes |
| Heimo: | Pöllöt Strigidae |
| Suku: | Minervanpöllöt Athene |
| Laji: | noctua |
| Kaksiosainen nimi | |
 |
|
| Katso myös | |
Minervanpöllö (Athene noctua) on minervanpöllöihin (Athene) kuuluva lintu, joka on saanut suomenkielisen nimensä roomalaisten viisauden ja sodankäynnin jumalattarelta, kreikkalaista Athenea vastaavalta Minervalta.
Koko ja ulkonäkö
Minervanpöllöllä on suuri pää, pitkät jalat ja keltaiset silmät. Sen pituus on 21–27 cm, siipien kärkiväli noin 60 cm ja paino 140–200 g. Naaras on selvästi koirasta suurempi. Laji on usein aktiivinen myös päivällä, ja se liikkuu paljon maassa. Lentää tikkamaisesti syvään aaltoillen, ja lennossa havaitaan leveät ja pyöreäpäiset siivet. Laulu on matalahko, loppua kohden nouseva vihellys. Muita ääniä ovat äkäinen varoittelu ”kii-kii-kii…” sekä kimeä ”kiio”.
Lajista tunnetaan noin 13 alalajia, joista Euroopassa esiintyvä vidalii on tummin, ja Lähi-idässä pesivä lilith vaalein.
Ravinto
Minervanpöllö saalistaa pikkujyrsijöitä ja -lintuja, mutta lähes puolet sen ruokavaliosta koostuu hyönteisistä, etenkin kovakuoriaisista. Hyönteisiä se saalistaa erikoiseen tapaansa maassa pomppien.
Elinympäristö
Minervanpöllö elää metsissä, viljelysmailla, ruohomailla ja puoliaavikoilla.
Levinneisyys
Minervanpöllöä tavataan Espanjasta Venäjälle ulottuvalla alueella, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa Kiinaa, Koreaa ja Mongoliaa myöten sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa on arvioitu pesivän 577 000 – 1 070 000 paria, joista yli puolet Turkissa. Myös Italiassa (40 000 – 70 000 paria), Portugalissa (40 000 – 60 000 paria), Espanjassa (39 400 – 39 500 paria) ja Ranskassa (25 000 – 50 000 paria) lajia pesii paljon. Pohjoismaista lajia pesii vain Tanskassa (10 paria) ja Baltian maista Liettuassa (5–10 paria).[2] Suomessa minervanpöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi vuoden 2023 loppuun mennessä kahdesti, 15. syyskuuta 1901 Muuramessa ja 26. toukokuuta 1983 Siikajoella.[3]
Euroopan pesimäalue kattaa noin neljänneksen lajin koko maailman pesimäalueesta, joten maailman kannan koon on arvioitu olevan karkeasti noin nelinkertainen Euroopan kantaan verrattuna.[4]
Lisääntyminen
Minervanpöllö tekee puun- tai kivenkoloon pesän, johon se munii 3–6 munaa. Naaras hautoo munia 28–29 päivää. Kuoriutumisen jälkeen poikaset pysyvät pesässä ruokittavina n. 25 vuorokautta. Minervanpöllö on yksiavioinen.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Athene noctua IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Little Owl (Athene noctua) (pdf) The IUCN Red List of Threatened Species. Supplementary information. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources & BirdLife International. Viitattu 7.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Rariteettikomitean hyväksymät havainnot vuoteen 2023 asti (pdf) (Minervanpöllö) BirdLife Suomi. Viitattu 7.1.2025.
- ↑ Little Owl (Athene noctua) The IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2023. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources. ”In Europe, the breeding population is estimated to number 618,000-1,170,000 pairs, which equates to 1,240,000-2,340,000 mature individuals (BirdLife International 2015). Europe forms c.25% of the global range, so a very preliminary estimate of the global population size is 4,960,000-9,360,000 mature individuals, although further validation of this estimate is needed. The population is therefore placed in the band 5,000,000-9,999,999 mature individuals.” Viitattu 7.1.2025. (englanniksi)