Mittarit
Mittarit-aihe on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Mittarit:llä on ollut keskeinen rooli monilla elämän osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja ihmissuhteisiin. Ajan myötä Mittarit on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin luoden uusia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille ja yhteisöille. Tässä artikkelissa tutkimme Mittarit:n merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.
| Mittarit | |
|---|---|
 Mittariperhosen toukka |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: |
Mittarit Geometridae Leach, 1815 |
| Alaheimot | |
|
|
| Katso myös | |
Mittarit (Geometridae) on runsaslajinen perhosten heimo. Lajeja tunnetaan noin 26 000.[1] Heimo on saanut nimensä toukkien erikoisesta liikkumistavasta.
Tyypillisesti mittarit ovat melko pieniä ja hentoja perhosia. Aikuisilla mittariperhosilla on hoikka ruumis ja leveät siivet, jotka ovat perhosen levätessä tavallisesti auki ja takasiivet jäävät usein näkyville. Lepäävä perhonen pitää siipiään takaviistoon tai suoraan sivuille. Etu- ja takasiivet liittyvät yhteen erityisen väkäsen, frenulumin, välityksellä. Koirailla on usein sulkamaiset tuntosarvet, joilla ne haistavat naaraiden erittämät feromonit. Mittareiden väritys vaihtelee tavallisimmin ruskean, harmaan ja vihreän eri sävyissä. Siivissä on usein monimutkaista, aaltomaista kuviointia tai poikkijuovia, joiden avulla perhosen hahmo rikkoutuu ja ne sulautuvat hyvin ympäristöönsä. Joidenkin lajien naaraat ovat lyhytsiipisiä tai siivettömiä, ja siten lentokyvyttömiä. Takaruumiissa on parillinen tympaanielin.
Useimmat mittarilajit lentävät hämärissä tai yöllä, mutta osa lajeista on aktiivisia vain päivällä ja osa lentää ympäri vuorokauden. Yöaktiiviset lajt lentävät usein kirkkaiden valojen luokse.
Toukat ovat hoikkia ja karvattomia, yleensä suojavärin naamioimia. Osa toukan käsnäjaloista on surkastunut ja niitä on vain kaksi tai kolme paria. Tämä vaikeuttaa toukan liikkumista, joten mittaritoukat ovat kehittäneet erikoisen etenemistavan, jossa toukka liikuttaa vartaloaan kuin harppia siirtäen vuorotellen etu- ja takapäätään. Tämä antaa vaikutelman jossa toukat mittaisivat kulkemaansa matkaa ja on toiminut innoituksena ryhmän nimelle. Häirittynä toukat pudottautuvat maahan tai jähmettyvät paikoilleen tekeytyen kasvinosiksi. Ravinto on yleensä kasviperäistä ja jotkin lajit ovat merkittäviä viljelystuholaisia.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Family Summary Lucid Central. Viitattu 14.10.2012.