Tämän päivän artikkelissa puhumme Mustakurkkupenkoja:stä, aiheesta, josta on keskusteltu ja tutkittu monta vuotta. Ilmestymisestään lähtien Mustakurkkupenkoja on herättänyt kiinnostusta eri yhteisöissä ja siitä on keskusteltu eri alueilla. Tässä artikkelissa analysoimme Mustakurkkupenkoja:n tärkeimpiä näkökohtia ja tutkimme sen alkuperää, vaikutuksia ja vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi käsittelemme Mustakurkkupenkoja:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen tuomiin haasteisiin vastaamiseksi. Toivomme, että tämä artikkeli kiinnostaa niitä, jotka haluavat ymmärtää paremmin Mustakurkkupenkoja:tä, ja että se voi toimia lähtökohtana tuleville pohdiskeluille ja keskusteluille tästä aiheesta.
Mustakurkkupenkoja | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Laulupenkojat Psophodidae |
Suku: | Laulupenkojat Psophodes |
Laji: | nigrogularis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
|
Mustakurkkupenkoja (Psophodes nigrogularis)[2] eli aiemmalta nimeltään kitinätimali[3] on laulupenkojien heimoon kuuluva varpuslintu.
Mustakurkkupenkojaa tavataan Australian etelä- ja lounaisosissa. Lajin kannaksi arvioidaan 13 500 täysikasvuista yksilöä. Se on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]