Naamioantilooppi

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Naamioantilooppi:n jännittävää maailmaa. Sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä, sen erilaisten ilmenemismuotojen kautta ajan mittaan, perehdymme täydelliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää Naamioantilooppi:n tärkeyden ja vaikutuksen eri alueilla. Lisäksi tarkastelemme syitä sen suosion taustalla ja sen vaikutusta yhteiskuntaan sekä mahdollisia tulevaisuuden seurauksia, joita sen evoluutiolla voi olla. Valmistaudu lähtemään paljastavalle ja rikastuttavalle matkalle Naamioantilooppi:n läpi.

Naamioantilooppi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Nautaeläimet Bovidae
Alaheimo: Isoantiloopit Hippotraginae
Suku: Hippotragus
Laji: equinus
Kaksiosainen nimi

Hippotragus equinus
(Desmarest, 1804)

Katso myös

  Naamioantilooppi Wikispeciesissä
  Naamioantilooppi Commonsissa

Naamioantilooppi eli isohevosantilooppi (Hippotragus equinus)[2] on isoantilooppeihin kuuluva afrikkalainen sorkkaeläinlaji. Sen ruumis on 250–260 cm:n pituinen ja säkäkorkeus on 150–160 cm. Eläin painaa n. 260–300 kg ja sen hännän pituus on 50–70 cm.

Tuntomerkit

Uros on kooltaan noin neljänneksen tai viidenneksen suurempi kuin naaras. Sen sarvet (50–70 cm) ovat käyrät ja oleellisesti lyhyemmät kuin mustahevosantiloopilla. Niskassa ja hartioissa on tumma harja, ja hieman vaatimattomampana se on myös kaulan alla.

Levinneisyys

Naamioantilooppia tavataan Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla lukuun ottamatta Guineanlahden rannikon sademetsäaluetta ja suurinta osaa Etelä-Afrikasta. Länsi-Afrikassa laji on uhanalainen, muualla varsin harvinainen. Lajin kanta on vakaa vain suojelualueilla.

Elinympäristö

Naamioantiloopin elinympäristöä ovat ruohikkoiset alueet, savanni ja suojaiset metsät lähellä sopivia juomapaikkoja.

Elintavat

Naamioantilooppi elää yksikseen, pareittain tai pienissä, noin 25 eläimen laumoissa. Laumaa johtaa hallitseva uros.

Ravinto

Ravinnosta pääosa on ruohoa, jossakin määrin myös pensaiden lehtiä ja hedelmiä.

Lisääntyminen

Naaralla kanto-aika kestää 9 kuukautta ja se saa yhden jälkeläisen. Naaraat hakeutuvat synnytyksen jälkeen omiin laumoihinsa.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ IUCN SSC Antelope Specialist Group: Hippotragus equinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.7.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Naamioantilooppi (isohevosantilooppi) – Hippotragus equinus laji.fi Suomen Lajitietokeskus