Naamiosilkkimaluri

Naamiosilkkimaluri:n teema on vuosien varrella kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja uteliaisuuden. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Akateemisesta kentästä populaarialalle Naamiosilkkimaluri on ollut tutkimuksen, analyysin ja tutkimisen kohteena. Yhteiskunnan edetessä ja kehittyessä Naamiosilkkimaluri:n kiinnostavuus ja merkitys muuttuu jatkuvasti, laajenee uusille alueille ja herättää uusia kysymyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Naamiosilkkimaluri:n merkitystä ja vaikutusta eri yhteyksissä sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

Naamiosilkkimaluri
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tiaismalurit Acanthizidae
Suku: Silkkimalurit Sericornis
Laji: frontalis
Kaksiosainen nimi

Sericornis frontalis
(Vigors & Horsfield, 1827)

Katso myös

  Naamiosilkkimaluri Wikispeciesissä
  Naamiosilkkimaluri Commonsissa

Naamiosilkkimaluri (Sericornis frontalis) on Australiassa tavattava tiaismalureihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

Kooltaan naamiosilkkimaluri on 11–13 cm. Laji on selästään ja siivistään väriltään tumman oliivinruskea. Pää on väritykseltään selkää harmahtavampi. Sekä silmän ylä- että alapuolella on valkoinen viiru ja alue viirujen välissä on erityisesti koirailla tumma. Vatsa on valkoinen ja joillakin alalajeilla kellertävä. Osalla alalajeista on kurkussa tummia viiruja. Sukupuolet muistuttavat toisiaan, mutta naaraat voivat olla jonkin verran koiraita vaaleampia erityisesti päätään. Nuoret linnut ovat väritykseltään aikuisia vaaleampia.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

Naamiosilkkimalurin levinneisyysalue ulottuu Australiassa itärannikolta Queenslandin osavaltiosta etelään päin Victorian osavaltioon ja edelleen länteen päin Länsi-Australian osavaltion etelärannikolle. Lisäksi lintua tavataan Tasmaniassa. Lajin elinympäristöä ovat sademetsät, avointen metsien rotkot, pensaikot, niitty ja maatalousmaat.[2][3]

Elintavat

Naamiosilkkimalurit elävät pareittain tai pieninä ryhminä tiheän aluskasvillisuudet joukossa. Ravintonaan lintu käyttää pääasiassa pieniä hyönteisiä, mutta voi syödä myös siemeniä. Ravintonsa laji etsii maasta lehtiaineksen ja kaatuneiden puunrunkojen joukosta. Naamiosilkkimalurit voivat muodostaa myös sekaparvia sinikurkkumalurien (Malurus cyaneus) ja kaneliperämalurien (Acanthiza pusilla) kanssa.[2][3]

Naamiosilkkimalurien pesimäkausi kestää heinäkuusta tammikuulle. Pesä sijaitsee lähellä maata tiheän kasvillisuuden joukossa. Pesä on muodoltaan pallomainen ja sivulla on tunnelimainen sisäänkäynti. Naamiosilkkimaluri käyttää pesän rakennusaineena kuivaa ruohoa ja muita kasvimateriaaleja ja höyheniään. Naaras munii vaaleansinisiä tai vaalean violetteja ruskeapilkullisia munia.[2] Laji pesii noin viiden yksilön ryhmissä, joissa kaikki aikuiset linnut ruokkivat ja huolehtivat kuoriutuneista poikasista.[4]

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Sericornis frontalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d White-browed Scrubwren Birds in Backyards. Australian Museum. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b Chris Tzaros, Tadao Shimba, Peter Robertson: Wildlife of the Box-Ironbark Country, s. 108. CSIRO Publishing, 2005. ISBN 0643069674 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
  4. ↑ H.L. Bell: Cooperative Breeding by the White-browed Scrubwren Sericornis frontalis. EMU, Tammikuu 1983, s. 315–316. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)