Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja
Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa ei voi aliarvioida. Perustamisestaan lähtien Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja on vaikuttanut merkittävästi elämän eri osa-alueisiin. Olipa sitten henkilökohtaisella, sosiaalisella, poliittisella tai taloudellisella tasolla, Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja on ollut läsnä muodossa tai toisessa. Tässä artikkelissa tutkimme Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja:n merkitystä eri yhteyksissä ja analysoimme, kuinka se on kehittynyt ja kehittyy edelleen tulevaisuudessa. On ratkaisevan tärkeää ymmärtää Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja:n vaikutus elämäämme, jotta voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja arvoa nyky-yhteiskunnassa.
| Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja | |
|---|---|
| Laji | jääkiekko |
| Maa(t) |
 Neuvostoliitto |
| Perustettu | 1946 |
| Lopetettu | 1991 |
| Seuraaja | IVY:n mestaruussarja |
| Eniten mestaruuksia | HK TsSKA Moskova (32) |
| Alempi taso |
Pervaja Liga Vtoraja Liga |
Neuvostoliiton jääkiekon mestaruussarja oli Neuvostoliiton jääkiekon pääsarjataso vuodesta 1947 aina vuoden 1991 kevääseen saakka.
Historia
Ennen vallankumousta Venäjällä suosituin jäällä pelattava pallopeli oli jääpallo, eikä jääkiekkoa suuremmin harrastettu missään. Tästä huolimatta Venäjä liittyi vuonna 1911 kansainväliseen jääkiekkoliittoon, joka oli perustettu vuonna 1908, jäseneksi, mutta erosi pian tämän jälkeen. Vuoden 1917 jälkeen jääkiekko alkoi saavuttaa suosiota erityisesti liikuntatieteiden opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 1932 Neuvostoliitto pelasi otteluita saksalaista työväen urheiluliiton joukkuetta vastaan ja voitti maalein 3-0. Tämän jälkeen alkoi voimakas kehitystyö jääkiekon parissa ja miesten pääsarja aloitettiin 15 vuoden kuluttua. Fyysisen kulttuurin ja urheilun komitea päätti järjestää ensi kertaa mestaruuskauden talvella 1946/1947. Vuonna 1959 sarja siirtyi jääkiekko- ja jääpalloliiton alaisuuteen ja vuonna 1967 aikaisemmin yhdessä toiminut jääkiekko- ja jääpalloliitto eriytyi omiksi lajiliitoikseen. 1. huhtikuuta 1952 Neuvostoliitto liittyi kansainvälisen jääkiekkoliiton jäseneksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen liigaa pelattiin vuoteen 1997 saakka kansainvälisenä liigana. Vuonna 1996 käynnistyi Venäjällä oma kansallinen Superliiga, mutta monien entisten neuvostotasavaltojen joukkueilla on yhä omien sarjojensa lisäksi parhaille joukkueille yhteinen liiga.