Tässä artikkelissa tutkimme Nokkasiili:n aihetta ja sen merkitystä tänään. Nokkasiili on ollut eri tieteenalojen asiantuntijoiden keskustelu- ja tutkimuskohteena sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Nokkasiili:n eri puolia sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen rooliin politiikassa ja taloudessa. Kriittisellä ja objektiivisella näkemyksellä tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan täydellisen näkemyksen Nokkasiili:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Nokkasiili | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Munivat nisäkkäät Prototheria |
Lahko: | Nokkaeläimet Monotremata |
Heimo: | Nokkasiilit Tachyglossidae |
Suku: |
Tachyglossus Illiger, 1811 |
Laji: | aculeatus |
Kaksiosainen nimi | |
Tachyglossus aculeatus |
|
![]() Nokkasiilin levinneisyys |
|
Katso myös | |
Nokkasiili (Tachyglossus aculeatus) on nokkasiilien heimoon kuuluva nokkaeläin. Se on Tachyglossus-suvun ainoa laji.
Nokkasiiliä tavataan ainoastaan Australiassa, Tasmaniassa ja Uudessa-Guineassa, missä laji on elänyt lähes muuttumattomana jo kymmeniä miljoonia vuosia.
Nokkasiili muistuttaa ulkonäöltään suurta siiliä, vaikka ei olekaan näille sukua. Sillä ei ole lainkaan korvalehtiä, mutta silti erinomainen kuulo. Eläimeltä puuttuvat myös hampaat kokonaan, mutta se ei niitä tarvitsekaan, sillä sen ravinto koostuu pääasiassa pienistä termiiteistä ja muurahaisista, joita se pyydystää pitkällä ja tahmealla kielellään. Sillä on jaloissaan voimakkaat kynnet, joilla sen on helppo avata lujakin termiittikeko.
Uhattuna nokkasiili suojautuu samoin kuin siilikin, eli kiertyy piikikkääksi palloksi.
Lisääntymisaikana naaraalle kehittyy erityinen pussi, johon se asettaa yhden 1,2 senttiä pitkän munan. Poikanen kuoriutuu kymmenen päivän kuluttua ja saa ensimmäisen ravintonsa emon tuottamasta maidosta, joka tihkuu sen ihon läpi maitorauhasista. Toisin kuin useimmilla muilla nisäkkäillä, nokkasiilillä ei ole lainkaan nisiä.
Nokkasiili voi tarhaoloissa elää jopa lähes 50-vuotiaaksi.[2]
Nokkasiilin ravintoa ovat pääasiassa termiitit ja muurahaiset.